Kristilliset koulut ovat yhä suositumpia opinahjoja. Niiden oppilasmäärät ovat jo vuosia olleet selvässä kasvussa: tällä hetkellä niissä opiskelee noin 2 850 oppilasta.
Yksi heistä on 11-vuotias Rami Kolehmainen. Hän vaihtoi Tampereen kristilliseen kouluun viime syksynä.
– Tässä koulussa on hienoa se, että kaikki pojat ovat yhdessä välkällä, eikä pääse syntymään kaksikkoja, jotka ovat aina kahdestaan, hän kuvailee.
Tampereen kristillinen koulu on yksi niistä kouluista, joihin ajoittain jopa jonotetaan. Oppilaita on 268, ja ensi syksynä määrä kasvaa jälleen.
– Vanhassa koulussa jotkut puhuivat jopa ivallisesti Jeesuksesta. Täällä ei kuule semmoista. Ei tämä ole aivopesua tai pakottamista, vaan sellaista yhteisöllistä, viidesluokkalainen Kolehmainen pohtii.
Videolla Rami Kolehmainen kertoo, millaista koulunkäynti kristillisessä koulussa on.
Ramin vanhemmat Reija ja Jari Kolehmainen kertovat olevansa uskonasioissa keskitien kulkijoita, eivätkä siksi erityisesti etsineet lapselleen kristillistä koulua. Vaihtoehto tuli esiin sattumalta.
Perhe on vaikuttunut etenkin siitä, miten koulu panostaa pieniin ryhmäkokoihin, opetukseen ja yhteisöllisyyteen.
– Tämä sopii meidän omaan arvopohjaamme ja muistuttaa hyvällä tavalla perinteistä koulunkäyntiä, isä Jari Kolehmainen sanoo.
Vaakakupissa selkeät arvot
Kolehmaisten tapaan monet vanhemmat korostavat kouluvalinnassa perinteisiä arvoja.
Puheenjohtaja Jukka Sipilä Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitosta sanoo, että vanhemmille arvojen selkeydellä on merkitystä. Tämä selittää hänen mielestään kristillisten koulujen suosiota paremmin kuin pelkkä kristillisyys.
– Kristillisissä kouluissa on kuvattu selkeästi ne arvot, joihin kasvatuksessa sitoudutaan. Niitä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, turvallisuus ja jokaisen ainutlaatuisuus. Vanhemmat hakevat kasvatuskumppania.
Sipilän mielestä kunnallisessa perusopetuksessa on menty suuntaan, joka ei enää vastaa monien perheiden arvomaailmaa.
– Meidän kouluissa ei ainakaan tarvitse piilotella omaa kristillisyyttään.
Hänen mukaansa kasvatus ja opetus perustuvat kristilliseen maailmankuvaan, eivätkä tämän maailmankuvan vastaiset aatteet ole kouluun tervetulleita.
Tällaisia ovat Sipilän mukaan ideologiset sisällöt tai vieraat uskonnolliset ajatukset. Niitä ei voi hänen mukaansa koulussa levittää.
– Jos esimerkiksi joku sukupuolivähemmistöön kuuluva haluaa tulla kristilliseen kouluun, niin kyllä hänet pitää hyväksyä oppilaaksi. Mutta ei se tarkoita, että hänen toimintansa hyväksytään.
Sipilä kuitenkin korostaa, ettei mikään yksittäinen ilmiö tai opinkohta korostu koulun arjessa.
Tamperelaisten Anne ja Gustavo Castanheiran lapset käyvät kristillistä koulua ja päiväkotia. Videolla he kertovat, mitä asioita he niissä arvostavat.
Kouluihin on tunkua
Suomessa kristillisiä oppilaitoksia on 17. Kaikilla kouluilla ei kuitenkaan ole virallista järjestämislupaa, vaan osa toimii niin kutsuttuina kotikouluina.
Kouluja olisi tulossa myös lisää.
Esimerkiksi Kouvolassa kristillisen koulun kannatusyhdistys aikoo hakea tänä vuonna valtioneuvostolta lupaa perusopetuksen järjestämiseen.
Seinäjoella kristillinen peruskoulu ei saanut toissavuonna järjestämislupaa, mutta hakemus jätetään nyt uudelleen.
Niin ikään Lappeenrannassa kristillinen koulu on yrittänyt saada lupaa useita kertoja.
Järjestämisluvan myötä koulut pääsisivät valtion rahoituksen piiriin. Siihen asti niiden on kerättävä rahat jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja varainkeruutempauksilla.
Vastalause maallistumiselle?
Kristillisten koulujen oppilasmäärän kasvu ei yllätä Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkijaa Tuomas Äystöä. Hän arvioi sen olevan luonnollista seurausta yhteiskunnan pitkään jatkuneesta maallistumisesta.
Yhä harvempi suomalainen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ilmoittaa olevansa kristitty tai uskovansa Jumalaan.
Kun kirkko liberalisoituu, karkaavat esimerkiksi sateenkaarilinjan ja naispappeuden vastustajat pienempiin uskonnollisiin yhteisöihin.
Kristillisen koulun valinta voi olla myös mielenilmaisu. Äystön mukaan Isossa-Britanniassa kyselytutkimuksissa on havaittu, että ihmiset saattavat sanoa olevansa kristittyjä, vaikka eivät oikeasti olisikaan.
– Näin he haluavat viestiä, etteivät ole esimerkiksi muslimeja tai liberaaleja. Kyseessä on siis jonkinlainen poliittisen mielenosoittamisen muoto, hän selventää.
Äystö ei kuitenkaan uskalla arvioida, liittyykö kristillisten koulujen valintaan poliittista mielenilmaisua. Ainakin kristillinen oikeisto on Suomessa toistaiseksi hyvin pieni ryhmä.
Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistosta näkee kasvavan suosion taustalla vahvan arvokonservatismin.
Hän painottaa, että elämme nyt keskellä eurooppalaista sotaa ja ympäristökriisiä. Myös perhemallit ovat koetuksella ja moni kipuilee seksuaalisuutensa kanssa. Perinteiset, huolta pitävät ja sitovat yhteisöt ovat hajonneet.
Kristillinen koulu voikin tarjota huolehtivan yhteisön maailman myllerryksiä vastaan.
”Meillä saa laulaa Enkeli taivaan”
Kouluvalintaan vaikuttavat myös juhlaperinteet ja tapakasvatus, joita kristillinen koulu vielä vaalii. Vanhemmille monet tavat ovat tuttuja omasta lapsuudesta.
Tavallisesta peruskoulusta on riisuttu kristillisyyteen liittyviä asioita pois. Siksi osa niitä haluavista perheistä hakeutuu kristillisiin kouluihin.
– Meillä saa laulaa Enkeli taivaan ja Suvivirren ihan rauhassa, Tampereen kristillisen koulun rehtori Merja Kinnunen sanoo.
Kinnunen kertoo, että koulussa opetetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan evoluutioteoria, mutta myös Raamattuun perustuva luomisteoria.
Samoin opetuksessa käydään läpi, että on olemassa erilaisia seksuaalisia identiteettejä.
Kinnusen mukaan koulun tehtävä ei ole kertoa, mitä saa tai pitää ajatella.
– Annamme oppilaille mahdollisuuden tutustua myös kristinuskon keskeisiin asioihin ja olla niistä myös eri mieltä.
Jutun kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen takia.