Paperityöt vievät usein enemmän hoitajien aikaa kuin välitön hoitotyö potilaiden luona.
Tämä paljastui, kun Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) mitattiin uudella tavalla potilastyötä.
– Välitön hoitotyöaika on tärkeä hoidon laatumittari. Mutta sen mittaaminen on ollut hankalaa ja työlästäkin, uuden mittausmenetelmän kehittänyt SKA-Research oy:n toimitusjohtaja Sauli Karvonen sanoo.
Uusi menetelmä toimii niin, että hoitajan taskuun laitetaan älypuhelin ja potilaalle ranneke. Kun laitteet ovat lähellä toisiaan, kännykän sovellus mittaa välitöntä hoitotyöaikaa.
– Tarkoitus ei ollut kytätä hoitotyön ammattilaisia, vaan selvittää helpolla tavalla, miten hoitajien työaika tyypillisesti jakautuu, TAYSin Hatanpään sairaalan sisätauti-, infektio- ja geriatrian yksiköiden ylihoitaja Mika Virtanen sanoo.
Hoitajat suhtautuivat mittaukseen myönteisesti.
– Tuloksia odotettiin suurella mielenkiinnolla, koska tällaisia mittauksia ei ole juuri tehty, TAYSin tuki- ja liikuntaelinkeskuksen osastonhoitaja Perttu Pöntinen kertoo.
Viime kesänä ja syksynä sairaalassa toteutetussa mittauksessa oli mukana kuusi vuodeosastoa. Jokaisella osastolla seurattiin viisi työvuoroa, mutta ei yövuoroja. Vuoron aikana mitattiin kolmen hoitajan hoitotyöaikaa. Kaikkiaan 90 hoitajaa osallistui mittaukseen.
Kansliassa tehdään töitä enemmän kuin potilaan luona
Mittaustulokset paljastavat sen, minkä monet hoitajat tietävät kokemuksesta. Potilaalle jää usein vähemmän aikaa kuin paperitöille.
Välittömän hoitotyön osuus vaihteli mittauksissa eri osastoilla noin 22 prosentista 40 prosenttiin, selvityksen tehnyt Sauli Karvonen kertoo.
Asiasta ei ole siis yhtä totuutta, koska välittömän hoitotyön osuus vaihtelee työvuorojen ja osastojen välillä paljonkin. Jos osaston potilaat vaihtuvat usein, tuppaa kansliatyön määrä kasvamaan. Pitkäaikaispotilaat taas nostavat välittömän hoidon osuutta.
Esimerkiksi TAYSin päivystystä tukevalla sisätautiosastolla välitöntä potilastyötä on mittauksen mukaan noin 40 prosenttia työvuorosta.
Sauli Karvosen viime vuosina eri sairaaloissa tekemien selvitysten mukaan kansliassa hoitajien työajasta kuluu 35–40 prosenttia.
– Me dokumentoimme hyvin paljon potilaan voinnista tietokoneella. Siihen yksinkertaisesti menee paljon aikaa, osastonhoitaja Perttu Pöntinen sanoo.
Aikaa kuluu kansliassa, vaikka osa potilaan tiedoista, kuten potilaan verenpaine ja lämpö, voidaan kirjata TAYSissa mobiililaitteella potilaan luona. Tietojen kirjausten ohella myös jatkohoitopaikkojen selvittäminen teettää hoitajilla paljon kansliatöitä.
”Kansliatyöaika on kasvanut varkain”
Hoitajien kokemuksen mukaan kansliatöiden osuus on kasvanut, koska kirjaamisvelvollisuuksia ja tietojärjestelmiä on tullut jatkuvasti lisää.
– Kun aloitin sairaanhoitajana 1990-luvulla, niin silloin kirjoitettiin raporttiin mustekynällä muutama rivi ja kirjaaminen toteutui siinä. Nyt tilanne on oikeastaan niin päin, että jos hoitoa ei ole kirjattu, se ei ole toteutunut, ylihoitaja Mika Virtanen kertoo.
Sairaaloiden kehityshankkeita pitkään konsultoinut Sauli Karvonen sanoo, että uusia kalliita potilastietojärjestelmiä ja muita tietojärjestelmiä on otettu sairaaloissa viime vuosikymmeninä käyttöön ilman, että niiden vaikutusta hoitotyöaikaan olisi mitattu.
– Kansliatyöaika on kasvanut kuin varkain. Se on ollut pois välittömästä hoitotyöajasta, Karvonen sanoo.
Ylihoitaja Mika Virtanen arvioi, että nyt kokeiltua mittausmenetelmää olisi jatkossa hyvä käyttää, kun sairaalassa tehdään muutos- tai kehittämistoimia. Sillä voitaisiin selvittää, miten ne vaikuttavat potilastyöhön.
Hoitajat: Kirjaamisvelvotteiden määrästä keskusteltava
Hoitotyön ammattilaiset sanovat, että hoitajapulan keskellä olisi syytä keskustella laajemmin myös siitä, onko hoitajilla kirjaamisvelvollisuuksia ja sen myötä paperitöitä liikaa.
– Mikä on se kirjaamisen taso, joka hyödyttää potilaita ja turvaa kaikkien oikeusturvan? On tilanteita, joissa voidaan joutua kirjaamaan asioita siksi, että joku säädös velvoittaa kirjaamaan sen ilman, että se tuottaa lisäarvoa kenellekään, ylihoitaja Mika Virtanen sanoo.
Sairaaloissa tehdään myös päällekkäistä työtä, kun eri ammattiryhmät kirjaavat samoja asioita potilaista.
Hoitajien mukaan kansliatyöajan kasvu voi heikentää myös työmotivaatiota.
– Vaikuttaa taatusti. Potilaat ovat hoitotyön ammattilaisille erittäin tärkeässä asemassa, Mika Virtanen sanoo.
Hoitoajan mittauksen yhteydessä ilmeni, että kansliatöihin keskittynyt työpäivä saattoi kuormittaa hoitajia enemmän kuin potilastyöhön painottunut vuoro, osastonhoitaja Perttu Pöntinen kertoo.
Hoitajat: Suoran potilastyön osuutta tulisi kasvattaa
Mittausmenetelmän kehittäjän mielestä välittömän hoitotyön osuudelle tulisi asettaa kansallinen tavoite sairaaloissa. Siinä tulisi ottaa kuitenkin huomioon sairaaloiden yksiköiden erilaisuus. Tältä pohjalta THL:n kirjaamisohjeistustakin voisi ehkä kehittää.
– Yhteisesti hyväksytty tavoite käynnistäisi muutoksen laajemmin sairaaloissa. Välitöntä hoitotyöaikaa tulisi lisätä ja kirjaamistyötä vähentää. Viime kädessä kyse on siitä, että kyetään hoitamaan potilaat paremmin samoilla resursseilla, SKA-Research -yhtiön toimitusjohtaja Sauli Karvonen sanoo.
Voitaisiinko suoran potilastyön osuuden kasvattamisella korvata Petteri Orpon (kok.) hallituksen lykkäämä hoitajamitoituksen nostaminen?
– Se on monitahoisempi kysymys. Välitön hoitotyöaika on laatumittarina selkeämpi kuin hoitajamitoitus, Karvonen arvioi.
Tavoite lisätä välittömän hoitotyön osuutta saa tukea hoitajilta sillä varauksella, että sama tavoite ei sovi kaikkiin yksiköihin.
– Nykyistä määrää olisi varmasti varaa kasvattaa, ylihoitaja Mika Virtanen sanoo.