Parhaillaan käynnissä olevassa maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välisessä kamppailussa tapahtui erikoinen episodi, kun metsäjätti UPM yllättäen ilmoitti pysäyttävänsä satama- ja kuljetuslakon takia seisautettavien tehtaidensa työntekijöiden palkanmaksun. Vaikka näissä tehtaissa työntekijät eivät itse ole lakossa.
Samaan ratkaisuun päätyi myös Stora Enso. Metsä Group jatkaa palkkojen maksua pysäytyksistä huolimatta.
Käytännössä nyt ei enää kiisteltäisi vain hallituksen ehdottamista muutoksista. Ei siis vain haluta muuttaa ja uusia lakeja, vaan myös tulkita jo olemassa olevaa ”jalkautusta” koskevaa pykälää uudella tavalla.
Taustalla kenties omistajien ääni
Miksi pään tässä avasi UPM? Se on toki taustansa takia suurista metsäyhtiöistä yksityisistä yksityisin. Se oli aikanaan ensimmäisenä irtautumassa Metsäteollisuuden yhteisistä työehtosopimusneuvotteluista. Jatketaanko tuoreen italialaisen toimitusjohtajan komennossa tällä tiellä, ja kuinka pitkälle? Edes italialaisesta lakosta ei tällä kertaa yhtiön tehtailla kuitenkaan ole kyse. Tosin Paperiliitto löi heti takaisin, ja irtisanoi työehtosopimuksen.
Stora Enson suuromistaja on Suomen valtio, tosin aikanaan poliitikkojen suuntaan luodun palomuurin, omistusyhtiö Solidiumin kautta. Onko niin, ettei siellä uskallettu olla peesaamatta, kun iso omistaja on itse ajamassa muutoksia?
Metsä Groupin toimintatavassa voi halutessaan nähdä heijastuksia sen osuustoiminnallisesta pohjasta. Kun Metsäliitto osuuskunnan jäseninä on 93 000 henkilöä, tuntuvat työehtojen heikennykset myös monen heistä elämässä. Jos tehtaan varastot ovat täynnä, tehdas on toki pysäytettävä, mutta käytettäköön tämä aika hyödyksi, ja etsittäköön työntekijöille siksi ajaksi muita töitä. Onhan satama- ja kuljetuslakon ilmoitettu kesto vain kaksi viikkoa.
Mahdolliseen käräjöintiin liittyy riskejä
Samaa realiteettien tajua näyttää löytyvän hallituksen ajamien muutosten keihäänkärkenä esiintyneestä Suomen yrittäjistä.
He eivät palkanmaksun keskeyttämistä suosittele, tai ainakin muistuttavat siihen liittyvistä riskeistä.
Jos palkanmaksun keskeytyksiä aletaan käsitellä yrityspaikkakuntien käräjäoikeuksissa, on selvää, että kuluriski pienelle ja keskisuurellekin yritykselle on huomattava. Varsinkin kun ennakkotapausluonteen takia juttuja todennäköisesti yritettäisiin saada vietyä myös ylempiin oikeusasteisiin.
Käsillä olevassa lakossa ei ole epäselvää, kumpi osapuoli on hyökkääjä ja kumpi puolustautuja. Näyttää, että hyökkäys lakko-oikeutta vastaan on samantasoinen luovuttamattomaan asiaan tarttuminen kuin mitä toisella laidalla merkitsisi omaisuuden suojaan puuttuminen.
Kun lakko-oikeuden heikentämistä seuraisi vielä liuta muita heikennyksiä, on selvää, että vastustus on kovaa. Yleisesti ottaen puolustus on vahvempi taistelutapa kuin hyökkäys, joku pitää taas hyökkäystä parhaana puolustuksena.
Ylen Aamussa keskusteltiin perjantaina työmarkkinataisteluiden syistä ja seurauksista. Keskustelemassa PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin, ekonomisti Ralf Sund ja entinen työmarkkinajohtaja Harri Hietala.