Hallituspuolue RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet moitti hallituksen esittämää rajan poikkeuslakia Ylen aamussa maanantaina.
Hallitus lähetti viime perjantaina lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle tietyin rajoituksin.
Kyse on poikkeuslaista, jota toivotaan sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan voimaan niin pian kuin mahdollista.
RKP ei ole antanut lakiesitykselle siunaustaan. Biaudet sanoo Ylen aamussa, että puolueella on ollut turvapaikkapolitiikkaan liittyvissä asioissa perinteisesti hyvin erilainen näkemys perussuomalaisten kanssa.
– Sehän ei ole kenellekään salaisuus, että perussuomalaiset on jo vuodesta 2021 halunnut lopettaa turvapaikkahaun ja pakolaisten vastaanoton Suomessa. Että siinä mielessä tämä on aika määrätietoisesti esitettyä politiikkaa, Biaudet sanoo.
Biaudet'lla on ollut kitkaa RKP:n ja perussuomalaisten yhteistyöstä jo hallituksen ensiaskelista alkaen.
Viime kevään vaalien jälkeen Biaudet muun muassa totesi, ettei RKP:n pitäisi hänen mielestään osallistua Orpon johtamiin hallitusneuvotteluihin ja kuvaili hallituspohjaa ”vaikeimmaksi mahdolliseksi”.
Rantanen: Kyse ei ole maahanmuuttopolitiikasta
Sisäministeri Rantanen vastaa, ettei hallituksen lakiesityksessä ole kyse maahanmuuttopolitiikasta, vaan turvallisuudesta. Päätös turvapaikkahaun poikkeuksista voitaisiin tehdä korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan ja se koskisi vain osaa Suomen rajasta.
– Siinä mielessä tässä kollega Biaudet lausuu kyllä väärin, että tämä ei ole se itse tavoite, vaan tässä nimenomaan puhutaan välineellistetystä maahantulosta. Tässä ei puhuta koko turvapaikkajärjestelmästä, jota ei ole myöskään tarkoitus lakkauttaa, Rantanen sanoo.
Rajavartijoille vaikea paikka
Hallituksen perjantaisessa tiedotustilaisuudessa sisäministeriön hallitusneuvos Sanna Palon totesi, että maahan saapuneille annettaisiin mahdollisuus käydä keskustelu tilanteestaan rajaviranomaisen kanssa.
Esityksessä otetaan huomioon haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, esimerkiksi lapset ja vammaiset. Hakemukset pitäisi ottaa vastaan myös niiltä, joita uhkaa esimerkiksi kuolemanrangaistus tai kidutus.
Arvion siitä, onko henkilöllä oikeus hakea turvapaikkaa, tekisi rajaviranomainen. Tämä on Biaudet'n mukaan keskeinen ongelma.
– Ajattelen, että raukka rajavartiohenkilö on kyllä asetettu aika isoon vastuuseen, että hän pystyisi eri kielillä millään tavalla kommunikoimaan hakijoiden kanssa.
Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen tuo esille huolensa rajaviranomaisten oikeusturvasta. Turvapaikkamenettelystä on tyypillisesti vastannut Maahanmuuttovirasto Migri.
– Jos se tulee pikamenettelynä rajalle rajavartijan tehtäväksi, niin se on viranomaiselle sellainen vastuu, jossa pitää huomioida, että meidän joukkue on oikeasti saanut koulutuksen ja heidän oikeusturvansa on myös kunnossa, Kyllönen sanoo Ylen aamussa.
Rantanen ei näe, että asiassa tulee olemaan suuria ongelmia.
– Uskoisin niin, että rajavartiolaitos kykenee oman henkilöstönsä ensinnäkin ohjeistamaan hyvin ja toisaalta myös kouluttamaan tämän lainsäädännön käyttöön, Rantanen sanoo.
Rantanen viittaa myös havaintoihin siitä, että rajalle tulleet henkilöt ovat ostaneet itselleen viisumin Venäjälle tai tulleet maahan opiskeluluvalla.
– Siitä voitanee päätellä, että he ovat itse hakeutuneet sinne vapaaehtoisesti, ja tällöin ehkä tällaista suurta riskiä ei välttämättä ole.
Entä Geneven sopimus?
Biaudet pitää ongelmallisena sitä, että lakiesitys rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Hän sanoo, että laki edellyttäisi sellaisenaan miltei irtisanoutumista Geneven pakolaissopimuksesta.
– Ajattelen niin, että Putin olisi hyvin mielissään siitä, että luopuisimme arvoperusteisesta, EU-sääntelyyn ja kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin perustuvasta lainsäädännöstä, ja mureutetaan sillä tavalla meidän oma oikeusvaltioperinne. Ajattelen, että sekin on osa hybridivaikuttamista, Biaudet sanoo.
Rantasen mukaan lakiesitys on kiistatta vaikea. Hän huomauttaa, että nykyiset sopimukset on laadittu aikana, jolloin niitä ei ole osattu ajatella painostamiskeinona.
Rantasen mukaan EU:nkin tulisi herätä uuteen turvallisuusympäristöön ja Geneven sopimusta olisi syytä täsmentää hybridivaikuttamisen osalta.
– Sitä voitanee varmasti muuttaa tai pyrkiä vaikuttamaan siihen, että sopimuksen piiristä voidaan esittää selkeästi tällainen välineellistäminen pois.
Katso koko haastattelu Ylen aamusta:
Juttua korjattu 19.3. klo 6.21: Termi rajamenettelylaki muotoiltu hallituksen esitysluonnokseksi. Rajamenettelylaki on eri asia kuin nyt lausunnolle lähtenyt lakiesitys.