Hallitus vastasi eduskunnassa tänään välikysymykseen, jossa oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt ryöpyttävät hallituksen aluepolitiikkaa.
Puolueet katsovat, että hallituksen politiikka on alueellisesti syrjivää. Niiden mukaan hallitus suuntaa kehittämisrahat vain muutamalle suurimmalle kaupunkiseudulle ja muu maa jätetään oman onnensa nojaan.
Hallituksen puolesta vastanneen kunta- ja alueministeri Anna Kaisa-Ikosen (kok.) mukaan välikysymyksessä yritetään luoda keinotekoista vastakkainasettelua Suomen eri alueiden välille.
– Hallitus tekee töitä koko Suomen parhaaksi ja on vahvasti sitoutunut koko Suomen asiaan, Ikonen vakuutti.
Ikonen korosti hallituksen päätösten esimerkiksi työllisyysuudistuksiin ja sosiaaliturvaan liittyen hyödyttävän koko Suomea.
Välikysymyksessä hallitusta syytetään lähipalveluiden alasajosta ja ennennäkemättömistä leikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi hallituksen syntilistalle nostetaan liikenneväylien korjausvelan kasvaminen, mikä näkyy kuoppina teissä ja raiteille hajoavina junina.
Ikonen luetteli vastauksessaan eri puolille Suomea tehtäviä panostuksia, kuten Kajaanin Lumi-supertietokoneen päivityksen, johon hallitus on sitoutunut 250 miljoonan euron panostuksella sekä satsaamisen muun muassa Kaakkois-Suomen teiden korjaukseen.
Välikysymyksessä vaaditaan myös erityisen huomion kiinnittämistä itäiseen Suomeen, joka on kärsinyt rajaliikenteen tyrehdyttyä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ikosen mukaan hallitus on nostanut Venäjän vastaisten raja-alueiden tilannetta EU:n agendalle yhdessä muun muassa Puolan ja Baltian maiden kanssa.
Hallitusta syytettiin lupausten pettämisestä
Ikosen vastaus ei vakuuttanut kysymyksen ensimmäistä allekirjoittajaa, keskustan ryhmänjohtajaa Antti Kurvista.
Kurvisen mukaan vastauksessa kuului hallitusohjelman tapaan paljon hyväntahtoista sanahelinää, mutta rahat ja teot puuttuvat.
– Tosiasia on, että te olette pettäneet ruuhka-Suomen ulkopuolella ihmisille ennen eduskuntavaaleja antamanne lupaukset. Te lupasitte ajaa koko Suomen asiaa, mutta nyt leikkaatte ensisijaisesti terveysasemista, sairaaloista, teistä ja maataloudesta, Kurvinen sanoi.
Kurvisen mukaan vaatimattomat kasvupanostukset keskittyvät hyvin pienelle alueelle ja koko Suomen mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.
Kurvinen kuittaili myös valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) sosiaalisessa mediassa harrastamasta leikinlaskusta leikkauksiin liittyen.
– Hallituksessa naureskellaan saksien ja leikkuulautojen kanssa ja syytellään muita, kun ollaan itse kyvyttömiä ja osaamattomia.
Keskusta ja Liike Nyt eivät pyytäneet välikysymykseen muita oppositiopuolueita, mutta ryhmäpuheenvuoroissaan myös SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät epäluottamusta hallitukselle epäonnistuneen aluepolitiikan vuoksi.
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta torstaina.
Perussuomalaiset keskustan kimpussa
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa keskityttiin hyökkäämään keskustan kimppuun.
Jenna Simulan (ps.) puheenvuoron aikana salissa hilpeyttä herätti myös keskustalaisten joukossa, kun keskustaa kutsuttiin ”emäkeskittäjäksi”.
– Viimeistään sote-uudistus paljasti keskustan todelliset villat. Olette oikea emäkeskittäjä. Kehtasitte viedä uudistuksen maaliin, vaikka seuraukset tiedettiin. Jättäydyitte kaiken sen jälkeen itse ilman minkäänlaisia vaihtoehtoja oppositioon luottaen, että uusi hallitus korjaa kaikki teidän jälkenne, Simula sanoi.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vastasi ryöpytykseen ryhmäpuheenvuorojen jälkeisen debatin aikana toteamalla, että perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro kertoi enemmän perussuomalaisista ja heidän toimintatavastaan kuin keskustasta.
Debatin aikana erityisesti keskustasta ihmeteltiin, miksi hallituspuolueissa keskitytään haukkumaan edellisiä hallituksia, vaikka hallitus on ollut vallassa pian jo vuoden.
Perussuomalaiset nostivat esiin erityisesti keskustan roolia välikysymyksessä kritisoimansa Turun tunnin junan edistäjinä.
Saarikon mukaan hankkeen tukeminen päättyi siihen, kun valtiovarainministeriö teki perusteellisen selvityksen, jonka mukaan ratahanke ei ole kannattava taloudellisesti tai ilmaston kannalta.