Itärajan tuntumassa asuvat ihmiset ovat olleet rajavartiostolle merkittävä apu rajavalvonnassa. Paikalliset asukkaat ovat vuosikymmenten ajan olleet ensimmäisiä, jotka ovat havainneet epäilyttää liikehdintää rajaseudulla ja ilmoittaneet havainnoistaan rajavartijoille.
Maaseutu ja erityisesti itärajan läheiset seudut tyhjenevät ihmisistä. Samalla katoaa olennainen palanen Suomen rajavalvonnasta.
Hiljainen rajaseutu
Jani Kiesi asuu vaimonsa Auli Rantasen kanssa parin sadan metrin päässä Venäjän ja Suomen välisestä rajasta Lappeenrannan Vainikkalan lähellä Hiivaniemen kylässä.
Pihapiirissä asuvat myös Jani Kiesin vanhemmat.
Kiesi käy töissä 30 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustassa. Hän pystyy tekemään myös etätöitä kotoaan käsin, vaikka verkkoyhteyksissä on välillä ollut ongelmia.
Rajaseudun asukkaat ovat vähentyneet itärajan pinnasta palveluiden loppumisen ja väestön ikääntymisen myötä.
– Kaikki palvelut ovat hävinneet. Oikeastaa ketään ei enää näe missään. Hyvin on hiljaista, toteaa Jani Kiesi.
Jani Kiesi kokee olonsa turvalliseksi rajan pinnassa, vaikka yhä useamman lähitienoon talot ammottavat tyhjyyttään.
Aitauksessa oleva Vilppu-koira ilmoittaa heti haukkumalla, jos pihapiirissä liikkuu tuntemattomia ihmisiä. Kiesillä on myös kameroita pihalla.
– Rajavartioston autot ajavat päivittäin useita kertoja, ja viikottain taivaalla pörrää myös helikopteri, kertoo Jani Kiesi.
Asukkaiden havainnot tärkeitä
Alkuvuonna Parikkalassa itärajan ylitti laittomasti neljä turvapaikanhakijaa. Heistä paikallinen asukas ilmoitti rajavartiostolle.
On hyvin tavallista, että rajan läheisyydessä asuvat kertovat, jos rajan tuntumassa jotain erikoista tapahtuu.
– Välillä tuntuu, että pikkuisen liikaa luotetaan tekniseen valvontaan. Olisi hyvä, että rajaseutu olisi asuttu, toteaa Jani Kiesi.
Lappeenrannan Nuijamaa on sekin aivan itärajassa kiinni. Suikin kylässä asuva Petri Kuokka on huolissaan parinsadan asukkaan Nuijamaan tulevaisuudesta.
Lappeenrannan kaupunki on kertonut, että se haluaa sulkea sekä Nuijamaan koulun että kirjaston.
– Jos tämä kylä autioituu, se on viesti tuonne rajan taakse, että nyt täällä hiljaista ja tänne on helppo tulla, sanoo Petri Kuokka.
Tekniikka ja raja-aita lisäävät turvallisuutta
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra (Kok.) pitää tärkeänä, että Itä-Suomi pystytään pitämään elinvoimaisena.
Kopran mukaan väen väheneminen rajan pinnassa ei ole suoranainen turvallisuusriski, mutta rajaseudun asukkaat ovat apuna rajavalvonnassa.
– Ei pidä vähätellä uuden teknologian merkitystä. On tärkeää, että saamme rakennettua uutta raja-aitaa riittävän määrän. Sen myötä tulee uutta valvontateknologiaa, joka auttaa rajavalvonnassa, sanoo Kopra.
Myöskään Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen ei pidä asukkaiden vähenemistä turvallisuusriskinä, mutta korostaa asukkaiden tärkeyttä.
– Rajan pinnassa asuvat ihmiset näkevät ja reagoivat hyvin herkästi, jos rajaseudulla liikkuu ylimääräisiä ja tuntemattomia ihmisiä ja ilmoittavat heistä meille, kertoo Heikki Ahtiainen.
Aita ei tule koko itärajan pituudelle, eikä se näin ollen estä luvatonta maahantuloa.
– Mikään aita tai teknologia ei kuitenkaan korvaa ihmistä. Kyllä me vielä ihmisiä tarvitaan, sanoo Heikki Ahtiainen.
Juttua korjattu 26.3.2024 klo 10.04: Kiesi käy töissä 30 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustassa ei 20 kilometrin päässä niin kuin aiemmin kerrottiin.