Kukkakauppojen hävikkiä yritetään vähentää uudenlaisilla keinoilla.
Yli 30 kukkakauppaa ympäri Suomen on alkanut myydä poistoon meneviä kukkia hävikkiruokasovelluksena tunnetun ResQ Clubin kautta.
Naantalissa, Varsinais-Suomessa kukkakauppaa pitävä Minna Alanko lähti mukaan hävikkisovellukseen viime syksynä.
– Eniten laitan sinne myyntiin leikkokukkia, jotka ovat myyntiaikansa loppupäässä. Esimerkiksi auenneita ruusuja, joista en pystyisi enää hyvällä omatunnolla pyytämään täyttä hintaa.
Aiemmin Alanko joutui heittämään kukkia kompostiin useita kertoja viikossa. Hän arvioi hävikin osuudeksi noin kymmenen prosenttia. Nyt se on lähes nolla.
Hävikkisovelluksen kautta hän on saanut myytyä myös sesongista ylijääneet tai kuormassa katkenneet kukat.
– Hävikin vähentäminen ja ylipäätään vastuullisuus on minulle tärkeää. Hävikkikukkien kautta olen saanut myös uusia asiakkaita, jotka eivät ole aiemmin käyneet liikkeessäni, Alanko kertoo.
Hävikin määrä suurempi marketeissa
Suomen kukkakauppojen ja tukkumyyjien arvion mukaan noin 2–20 prosenttia kukista menee hävikkiin.
Kukkahävikkiä voi ResQ Clubin tiedotteen mukaan verrata jo ruokahävikkiin.
– Halusimme tarttua ruokahävikin lisäksi myös tähän ongelmaan, toimitusjohtaja Sebastian Wickström toteaa.
Kukkien kasvattaminen ja toimittaminen jälleenmyyjille aiheuttavat ilmastopäästöjä, etenkin ulkomailta tuotaessa. Jos kukat päätyvät kukkakaupasta suoraan kompostiin, ilmasto- ja ympäristökuormitus on syntynyt turhaan.
Suomen kukkakauppiasliiton puheenjohtaja Anna Utti arvelee, että hävikkikukkien osuus on suurempi marketeissa kuin kukkakaupoissa.
– Kukkakaupathan käyttävät nykyisin tosi tarkasti hävikkikukkansa. Kukat ovat kuitenkin kalliita, ja on turha rahdata niitä tuolta maailman ääristä roskiin heiteltäväksi. Uskon, että hävikkikukkien osuus on suurempi marketeissa, jossa tavaraa myös ostetaan sisään enemmän, itsekin kukkakauppiaana toimiva Utti pohtii.
Anna Saarto pelastaa kukkia kaupoista
Piikkiöläinen yrittäjä Anna Saarto hyödyntää kukkakaupassaan kauppojen pois heittämiä kukkia, jotka eivät kelpaa enää myyntiin. Hän perusti hävikkikukkakaupan 2,5 vuotta sitten.
Tällä hetkellä hän hakee kukkia säännöllisesti kolmesta Turun seudulla toimivasta marketista ja yhdestä puutarhamyymälästä.
– Määrät vaihtelevat, mutta keskimäärin yhdestä Prismasta tulee leikkokukkia 4–5 ämpärillistä viikossa, hän arvioi.
Saarto poistaa kimpuista nuupahtaneet kukat ja hyödyntää hyväkuntoiset. Usein kimpussa on vain yksittäisiä huonokuntoisia kukkia, muut ovat pelastettavissa.
Ruokahävikin vähentämisestä on puhuttu vuosikausia. Saarto pitää kukkahävikin vähentämistä yhtä tärkeänä. Ympäristön lisäksi siitä hyötyvät myös kauppiaat, kun jätteen määrä vähenee ja yrityksen hiilijalanjälki paranee.
Hävikkikimppuja ei Anna Saarron mukaan usein jää myymättä, mutta silloin kun jää, hän lahjoittaa ne läheiseen vanhainkotiin.