PHILADELPHIA Karmea näky. Huumeruisku on kiinni syvällä naisen kaulassa.
Naisen mustaan hansikkaaseen puettu käsi pitää ruiskua pakonomaisesti paikallaan, eikä hän tee elettäkään vetääkseen sitä ulos.
Olen seurannut naisen hidasta ja hapuilevaa huumeannoksen valmistelua autosta käsin, muutaman metrin päästä. Sitä kesti ainakin viisi minuuttia.
Nyt liike on lakannut. Tyystin. Naisen elämä näyttää pysähtyneen kuin napin painalluksesta.
Käsivarsi on koholla talvisen auringon valaisemaan kalpean naaman edessä. Se näyttää jäätyneen kesken liikkeen. Silmät ovat yhä auki.
Jos nainen ei nököttäisi edelleen istuma-asennossa harmaassa hupparissaan jalkakäytävän kylmällä asvaltilla, kuvittelisin hänen jo kuolleen.
Vähän loitommalla ryhmä nuoria miehiä tekee yhteistyötä pistämällä toisiaan kaulaan.
Heidän lähellään lojuu kolme muuta elottoman näköisinä jalkakäytävälle raahatuilla tuoleilla jätesäkkien seassa.
Yhden pää on notkahtanut luonnottomasti selkänojan yli.
Paikoilleen ”jäätyneen” naisen takana joku tonkii läpinäkyvää muovipussukkaa kaksin käsin. Huumeruisku pysyy sillä aikaa hampaiden välissä.
Kohta on hänen vuoronsa lähteä hengenvaaralliselle matkalle tuntemattomaan.
Vielä vaarallisempi aine
Ollaan Philadelphiassa, Yhdysvaltain itärannikon historiaa huokuvassa kaupungissa, jonka keskustassa on ylväitä muistomerkkejä ja kalliita ravintoloita.
Delawarejoen mutkassa sijaitsevassa kaupungissa on noin puolitoista miljoonaa asukasta ja arviolta jopa 70 000 päivittäistä kovien huumeiden käyttäjää.
Suuri osa heistä majailee täällä Kensingtonin kaupunginosassa, kuten alla olevalla videolla näkee:
Vain parin metrin päässä huumeporukasta liikenne virtaa pitkin Kensington Avenueta.
Metroaseman uumenista nousee ihmisiä, jotka tottunein askelin väistelevät maassa istuvia tai makaavia huumeidenkäyttäjiä.
Toissa vuonna Philadelphian kovien huumeiden käyttäjistä kuoli yliannostukseen yli 1 400, siis lähes neljä henkeä päivässä.
Se oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Koko Yhdysvalloissa huumekuolemia oli samana vuonna reilusti yli satatuhatta.
– Tämä on opioidikaupan keskus itärannikolla. Viranomaisten mukaan kaupan arvo on yli miljardi dollaria vuodessa, kertoo Kevin Moore.
Moore johtaa Courage-nimistä paikallista terveysklinikkaa.
Opioidit ovat kehossa vaikuttavia yhdisteitä, joista tehdään voimakkaita kipulääkkeitä. Niitä valmistetaan oopiumunikosta tai täysin synteettisesti.
Moorella on kahden vuosikymmenen kokemus Kensingtonista, jota kutsutaan usein itärannikon suurimmaksi huumeiden ulkoilmamarkkinaksi.
Kensington on Philadelphiassa Yhdysvaltain itärannikolla:
Synteettiset opioidit, kuten fentanyyli, ovat olleet pääsyy tappavien yliannostusten räjähtävään kasvuun Yhdysvalloissa kymmenen viime vuoden aikana.
Nyt kuvaan on astunut uusi vielä vaarallisempi aine nimeltään ksylatsiini. Se on suurille eläimille kuten hevosille tarkoitettu rauhoittava lääke.
Ihmiskäyttöön sitä ei ole tarkoitettu, eikä sen vaikutusta ihmisiin ole tutkittu.
Kadulla ainetta kutsutaan nimellä tranq. Se tulee englannin sanasta tranquilizer, joka tarkoittaa rauhoittavaa lääkettä.
– Tranqista menee täysin pihalle. Jälkeenpäin et muista mitään, kertoo Robert.
Alla olevalla videolla hän avaa tilannettaan:
Keski-ikäinen Robert on kovia kokenut Kensingtonin asukas. Hän sortui huumeisiin 18-vuotiaana uskovaisena nuorukaisena.
– Naiset ja raha sokaisivat minut, hän kertoo.
”Elävien kuolleiden” huume
Ksylatsiini vaikuttaa keskushermostoon. Se rentouttaa lihaksistoa ja lamaannuttaa hengitystä. Siitä seuraa uneliaisuutta ja koomaa muistuttava tila.
Kensingtonissa ymmärtää hetkessä, miksi ksylatsiinia kutsutaan myös zombihuumeeksi, eli ”elävien kuolleiden” huumeeksi. Jotkut seisovat patsaana kadunkulmissa, toiset ovat rojahtaneet maahan, kuten alla olevassa kuvassa:
Siellä täällä törmää myös luonnottoman notkeassa kyykyssä tai etunojassa tasapainoileviin ihmisiin, kuten alla olevan kuvan mies:
– Ksylatsiini on syypää siihen, että kaikki vain nukahtelevat ja ovat tämän näköisiä, sanoo Samantha ja viittaa ympärilleen.
Samantha on Robertin tavoin käyttänyt huumeita vuosikausia. Hänen mielestään tranq on muuttanut Kensingtonin olemuksen täysin.
– Kadut eivät koskaan aiemmin olleet näin paskaisia, eikä niillä koskaan asunut näin paljon ihmisiä. Kaikki ampumiset ja väkivalta, sitäkään ei ollut ennen, Samantha kertoo.
Tällä videolla Samantha avaa, kuinka läsnä kuolema on hänen elämässään:
Samanthan elämään ksylatsiini tuli pari vuotta sitten.
– Se ei ollut tietoinen valinta. En tiennyt, että sitä oli sekoitettu fentanyyliin.
Ksylatsiinia saa laillisesti eläinlääkäriltä, jos siihen on pätevä syy. Jos ei ole, sitä voi ostaa halvalla verkosta.
– Ksylatsiinin käyttö kasvattaa huumeidenvälittäjien voittoja, koska sen psykoaktiivisen vaikutuksen johdosta he voivat vähentää fentanyylin ja heroiinin määrää huumeseoksessa, kirjoittaa Yhdysvaltain huumevalvontavirasto DEA.
Philadelphian terveysviranomaisten mukaan yli 90 prosenttia heroiini- ja fentanyylinäytteistä sisältää nyt ksylatsiinia.
Tappavista yliannostuksista löytyi ksylatsiinia yli kolmanneksesta. Kolme vuotta sitten vastaava luku oli vain kolme prosenttia.
– Minulla ei ole enää aavistustakaan siitä, mitä käytän. Tämä on täyttä uhkapeliä, jossa panoksena on oma elämä, sanoo Samantha.
”Haluatko nähdä haavani?”
DEA:n mukaan ksylatsiini sekoitettuna fentanyylin kasvattaa tappavien yliannostusten vaaraa.
– Ksylatsiini on tehnyt tappavimmasta huumeesta vieläkin tappavamman, huumevalvontaviraston johtaja Anne Milgram varoitti viime vuonna julkaistussa raportissa.
Koska ksylatsiini ei ole opioidi, vastalääkkeenä yliannostuksiin käytetyt aineet eivät tehoa siihen.
– En pysty edes sanomaan, kuinka monta tuttua minulta on kuollut. Kummankin käden sormet eivät siihen riitä, kertoo Samantha.
Ksylatsiinin ominaispiirteisiin kuuluu myös, että se aiheuttaa avohaavoja eri puolille käyttäjien kehoa.
Tällä käyttäjällä paistaa avohaava ilkeästi nilkassa.
Tämä haava on jo paranemaan päin.
– Tranq kuumentaa kroppaani. Katso nyt käsiäni. Kynsienaluksiin sattuu. Pesen käteni joka päivä, mutta kipu ei vain poistu, Robert sanoo itku kurkussa ja työntää turvonneita sormiaan nähtäväksi.
Robert on tähän saakka välttynyt avohaavoilta. Samantha ei ole ollut yhtä onnekas.
– Haluatko nähdä haavani? Samantha kysyy ja vetää housunlahjetta ylös.
– Tämä on enää asvaltti-ihottuman tapainen naarmu, hän sanoo.
Totuuden nimissä haava on edelleen hirvittävä. Säärestä puuttuu kymmenen sentin pituinen ja muutaman sentin levyinen kaistale ihoa.
Mutta Samantha vakuuttaa, että tilanne oli vuosi sitten pahempi.
– Haava oli niin syvä, että jänteet näkyivät. Näin sääriluun liikkuvan. Kylmässä säässä viima osui hermoihin, ja sattui aika pahasti, hän kuvailee.
Hän pitää itseään onnekkaana, koska ”ksylatsiini ei lähtenyt syömään koko kättä”.
– Vaara ei ole kokonaan ohi, mutta toivottavasti parin kuukauden päästä minulla ei ole kuin arpi jäljellä.
Haavojen muodostumiselle on lääketieteellinen syy, kertoo terveysklinikan johtaja Kevin Moore.
– Ksylatsiini heikentää hiussuonien hapen vientiä kudoksiin. Kudokset alkavat mädäntyä.
Ilman hoitoa potilaalta joudutaan amputoimaan sormi, käsi tai jopa koko jalka.
– Meillä oli viime vuonna enemmän amputointeja kuin koko viime vuosikymmenenä.
– Pari päivässä, Moore lisää koruttomasti.
”Tahdon ihmisarvoni takaisin”
Yhdysvaltain hallinto havahtui ksylatsiinin aiheuttaman tilanteen vakavuuteen ja julisti aineen nousevaksi uhaksi viime vuonna.
Ksylatsiinia esiintyi aluksi eniten itärannikolla, kuten täällä Philadelphiassa, josta alla oleva video on:
Sieltä se levisi etelään, ja nyt sitä löytyy jo melkein kaikista osavaltioista. Huumeet ovat nousseet merkittäväksi osaksi presidentinvaalikampanjaa.
Republikaanit ja enenevässä määrin myös demokraatit näkevät huume-epidemian suurimmaksi syyksi seulana vuotavan etelärajan.
Yhdysvallat syyttää Kiinaa fentanyylin valmistukseen tarvittavien kemikaalien myymisestä Meksikon huumekartelleille.
Nyt raja halutaan sulkea ja Kiina suitsia. Yhdysvaltain ja Kiinan viranomaiset ovat perustaneet asiaa käsittelevän työryhmän.
Kevin Moore puoltaa ihmisläheisiä ratkaisumalleja. Hän haluaa lisää resursseja terveydenhuoltoon ja mielenterveystyöhön. Pitää myös saada lisää asuntoja, joihin köyhilläkin on varaa.
Omalla klinikallaan Moore hoitaa haavoja ja auttaa käyttäjiä kuiville. Kun se on tehty, hän tukee asunnon löytämisessä ja elämän vakauttamisessa.
– Useimmat ihmiset toipuvat, jos he selviytyvät yliannostusvaiheen yli hengissä, konkariauttaja kertoo.
Robert ei ole vaaravyöhykkeen läpi vielä päässyt. Robertin perhe on valmis auttamaan, mutta hänellä on vielä matkaa taitettavana.
– Olen aina huumeiden perässä. Perheeni välttelee minua, koska pummaan heiltä aina rahaa ja päädyn varastamaan heiltä ja valehtelemaan heille, Robert tunnustaa ääni täynnä epätoivoa.
– Tahdon ihmisarvoni takaisin. Olen hitaasti mutta varmasti menettämässä sen.
Yhtä synkissä tunnelmissa on Samantha. Hän on yrittänyt turhaan päästä kuiville monta kertaa.
– Loppupeleissä nämä huumeet tappavat meidät kaikki, hän sanoo.