Tehtaiden ja teknologiakeskusten sijaan kaupungit kilpailevat nyt siitä, minne nousee upein elämyskeskus kertomaan kaupungin vetovoimasta.
Tampereen iso monitoimiareena on mallina monien kaupunkien areenahankkeille. Tampereen tapaan junaradan yläpuolelle elämysareenaa ja hotellia puuhataan myös Turussa. Oulussa suunnitelmat keskittyvät kaupungin omakseen hankkimalle maa-alueelle radan viereen Raksilaan.
Pääkaupunkiseudulla isoja suunnitelmia on jopa kolme eli Suvilahteen suunniteltu Event Hub -viihdekeskus, Töölöön suunniteltu Garden Helsinki sekä Vantaalle Kehäradan varrelle suunniteltu Arena 3.3.
Nyt kilpaillaan kaupunkien paremmuudesta raitsikoilla ja areenoilla
Oulussa kaupunki perusti viime syksynä oman iskuryhmän paikallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen johtoon valittu hankejohtaja Karri Oikarinen sanoo, että nyt kaupunkien välillä kilpaillaan erityisesti urbaaneilla kaupunkikehityshankkeilla.
Vaikka ihmisten asuinpaikan valintaan vaikuttavat työ, asunnot, palvelut ja läheisten asuminen samalla alueelle, myös mielikuvilla kaupungin vetovoimasta on iso merkitys.
– Ne ovat nämä raitsikat, areenat, tapahtumapaikat ja elämykset, jotka ihmisiä liikuttavat, Oikarinen sanoo.
Moni vaikutuksiltaan näitä isompikin asia jää näyttävien hankkeiden varjoon. Esimerkkinä Oikarinen mainitsee Nokian päätöksen rakentaa Ouluun uusi tehdas. Yli 2000 työntekijää työllistävästä tehtaasta käytiin maailmanlaajuinen kilpailu, jonka Oulu voitti.
– Valtavan merkittävä asia, mutta kun puhuu ihmisten kanssa niin, sitä ei oikein hoksata. Huomio kiinnittyy sinänsä tärkeisiin, mutta kuitenkin pienempiin ja näkyvämpiin asioihin, Oikarinen sanoo.
Oikarisen mukaan kehityshankkeet ovat tärkeitä, koska ne kertovat, onko kaupungilla kehittymisen halua ja toisaalta sen millainen sisäinen henki kaupungissa on.
Näyttäviä hankkeita siivittävät kuitenkin vuosien valmistelu ja pohjatyöt eivätkä ne yleensä etene suoraviivaisesti. Tampereellakin kiisteltiin eri oikeusasteissa voidaanko kaupungin keskustaan rakentaa areenaa. Sama koski myös Tammelan jalkapallostadionia. Helsingissä taas museoviraston mielestä Töölön areenahanke oli ylimitoitettu.
Kiekkokaukaloille pitäisi saada muutakin käyttöä
Isoja hallihankkeita kirittävät säännölliset urheilutapahtumat ja niiden tarpeet. Kymmenien miljoonien sijoituksille halutaan kuitenkin muutakin käyttöä kuin vain peliaikaa kotijoukkueille. Siksi niitä markkinoidaan monitoimi- tai elämysareenoina, vaikka säännöllisin vieras useimmiten olisikin paikallinen edustusjoukkue.
Tampereen areena on konserttipaikka, tapahtumakeskus ja hotelli, mutta myös jääkiekkojoukkueiden Ilveksen ja Tapparan kotihalli. Oulussakin Kärpät haikailee uutta peliareenaa pikku hiljaa rapistuvan Raksilan jäähallin tilalle.
Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo, että uutta pelipaikkaa kaipaillaan, mutta tilanne ei nykyisessä jäähallissa ole vielä kriittinen.
– Sen kanssa on tässä vuosien mittaan opittu elämään ja ymmärretään, että tilanne nyt vain on tämä, sanoo Tommi Virkkunen.
Hänen mukaansa nykyinen halli riittää vielä 6–7 vuotta.
Elämys- ja monitoimiareenoista toivotaan kaupallista menestystä, mutta ainakaan alkuvaiheessa ne eivät mitään kultakaivoksia ole. Tampereen areenakin tuotti ensimmäisenä toimintavuotenaan noin puolentoista miljoonan euron tappion, vaikka vuosi halliyhtiön mukaan sujuikin suunnitelmien mukaan.
Oulussa elämysareenan suunnittelun alkuvaiheessa kävi selväksi, että kaupungin on lähdettävä mukaan hankkeeseen. Kaupunki on sitoutunut hankkeeseen enimmillään 50 miljoonalla eurolla ja maksimissaan 49,9 prosentin omistusosuudella.
– Noin vuoden päästä ollaan valmiita tekemään päätös siitä, kenen kanssa jatketaan. Sitten pari vuotta kehitetään areenaa, sen yksityiskohtia ja sitten reilu pari vuotta rakennetaan, Karri Oikarinen sanoo.
– Ihanneaikataulu tässä on semmoinen viitisen vuotta ja areena voisi olla tuossa radanvarressa.
