Harjavallassa Satakunnassa lyövät kättä Vladimir Putinin Venäjä ja liittokansleri Olaf Scholzin Saksa, kun isäntämaa Suomi nyökkäilee hiljaa vieressä.
Saksan autoteollisuus ja Putinin nikkeli ovat syvässä symbioosissa Harjavallassa. Kaupungin teollisuusalueella sijaitsevat lähes vierekkäin saksalaisen Basf:n sähköautojen akkumateriaalitehdas ja venäläisen Nornickel-konsernin nikkelisulattamo.
Saksalainen Basf on yksi maailman suurimpia teollisuuden kemikaalien valmistajia, Nornickel-konserni taasen maailman suurimpia nikkelin ja metallien tuottaja. Nornickel Harjavalta on EU-alueen ainoa venäläinen nikkelisulattamo. Nikkelimalmi tulee Harjavaltaan Venäjältä, myös keskellä Ukrainan sotaa.
Basf rakensi Harjavaltaan ensimmäisen akkumateriaalien tuotantolaitoksensa EU:n alueelle. Muuten valmis tehdas odottaa lopullista ympäristölupapäätöstä. Tie on ollut kivinen. Tehtaan ympäristöluvasta on valitettu ja käsittely eri oikeusasteissa on kestänyt.
Mikä houkutteli saksalaiset Harjavaltaan vuonna 2018? Yksi syy oli venäläinen nikkeli. Raaka-aineella oli turvattu ja varma virta Venäjältä Suomeen. Suomi ei tässä kohtaa nikotellut. Päinvastoin, tuolloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tiivisti ajan hengen jo aiemmin: Suomi nousee kuopasta vain investoimalla.
Entä sotavuonna 2024?
Jo raamatussa neuvotaan olemaan hiljaa hyvistä töistään: älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea käsi tekee.
Samaan aikaan EU laatii parhaillaan uutta puolustusteollisuuden ohjelmaa. Raaka-aineiden saaminen muun muassa ammustuotantoon on ohjelman ydintä. Ammustuotantoa ollaan kasvattamassa Suomessakin pikavauhtia 24 miljoonalla omaksi teollisuuden haaraksi.
Petteri Orpon hallitus on myös etunenässä ajamassa muiden EU:n keskeisten maiden kanssa lisärahoitusta Euroopan investointipankilta (EIP) puolustusteollisuudelle.
Suomi on samaan aikaan Nato-maa, jossa toisella kädellä kootaan ammuksia Ukrainan rintamalle Venäjää vastaan. Toisella valmistetaan sähköautojen akkumateriaaleja venäläisestä nikkelistä maailman markkinoille.
Moni voi kysyä, onko Suomen rooli keskellä Venäjän hyökkäyssotaa kunniallinen. Jos maan tehtävä on olla venäläisen nikkelin ainoa väylä EU:n ja maailman markkinoille.
Tässä lienee paikallaan vanha sanonta: raha ratkaisee ja lievittää omatuntoa.
EK:n mukaan vihreän siirtymän hankkeisiin on investoitu jo yli 200 miljardia euroa pelkästään Suomessa. EU:n alueella koko pottiin aiotaan kerätä tuhannen miljardia euroa.
Kysymys on liian valtavista summista, jotta pystyisi enää tekemään eettisiä ratkaisuja sodan keskellä.
Autoteollisuuden ja vihreän siirtymän investoijat Suomessa, Euroopassa ja maailmalla tietänevät kyllä mitä tekevät. Sijoituksia halutaan varjella Venäjän hyökkäyssodan varjoissa viimeiseen asti.
Edes Venäjän vapauden ikonin Aleksei Navalnyin kuolema siperialaisessa rangaistussiirtolassa ei muuta tätä kitkerän katkeraa kytköstä. Eurooppa tarvitsee venäläistä nikkeliä, maksoi mitä maksoi.
Suomen päättäjien on tässä tilanteessa helpompaa puhua eduskunnan kuppilan Pepsi-limusta.
Kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) vaati viime syksynä poistamaan eduskunnan ravintoloista Pepsicon tuotteet niitä valmistaneen yhtiön jouduttua Ukrainan pakotelistalle. Pepsico-yhtiö ei ollut poistunut Venäjältä.
Kettunen kiitti myöhemmin ”veripepsin” poistamisesta eduskunnasta ja vaati kotimaista mustikkamehua tilalle.
Kettunen ei totisesti ole yksin.
Päättäjien on helpompaa puhua ja torua symbolisesti pepsiä kuin venäläisiä bisneksiä, jotka tuovat Suomeen himoittuja raaka-aineita. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sanoi, ettei ole järjen hiventä näpäyttää Venäjää ampumalla omaa jalkaa.
Siitäkin huolimatta, että bisneksissä liikkuva raha menee hyökkäyssodan aloittaneen Venäjän kassaan.
Juttua on korjattu 19.4.2024 klo 16:30: Toisin kuin jutun kuvatekstissä aiemmin kerrottiin, kuparikiveä ei kuljeteta Harjavallasta Venäjälle enää rautateitse. Tieto perustui muun muassa sisäministeriön muistioon. Vuodenvaihteesta saakka kuparikiven kuljetukset Venäjälle ovat tapahtuneet meriteitse. Lisäksi selvennetty jutun animaatiota, jolla havainnollistettiin nikkelikuljetuksia Harjavaltaan. Animaatiota on muutettu niin, ettei siitä synny käsitys, että North Rail pyörittäisi raaka-ainekuljetuksia myös Venäjällä. North Rail vastaa nikkelin kuljettamisesta Harjavaltaan Suomen rajojen sisällä. Korjattu myös jutun videota, josta sama väärä käsitys saattoi syntyä.
22.4.2024 klo 16.04: Lisätty animaation otsikkoon sanat ”muun muassa” selvyyden vuoksi.