EU:n päätösten pitää jatkossakin vaatia kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä, sanoo hallituspuolue perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Perussuomalaiset kuitenkin istuvat hallituksessa, joka ajaa yksimielisyysvaatimuksen poistamista.
— Tämä on valtioneuvoston kanta, [jota] minä, yksittäinen edustaja, vastustan.
Huhtasaari toimii varapuheenjohtajana EU-asioita käsittelevässä eduskunnan suuressa valiokunnassa.
Yksimielisyysvaatimuksen ansiosta jokainen jäsenmaa tulee kuulluksi EU:n päätöksenteossa. Samalla se antaa esimerkiksi Unkarin Viktor Orbánille mahdollisuuden torpata Ukrainalle annettavat tukipäätökset kerta toisensa jälkeen.
EU:ssa on väläytelty siirtymistä enemmistöpäätöksiin. Huhtasaaren mukaan se antaisi liikaa vaikutusvaltaa EU:n keskeisille ja vaikutusvaltaisimmille maille.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) puolustaa hallituksen kantaa.
— Tietyissä turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä pitäisi pystyä etenemään määräenemmistöllä - ja jos katsotaan miten hankala on ollut päästä sopuun Ukrainan tukemisesta ja sanktioista, niin tähän on selvät perusteet.
Huhtasaaren mukaan on katsottava pitkälle tulevaisuuteen kun mietitään, miten paljon päätösvaltaa Suomi haluaa EU:lle antaa. Orbánin kaltaisia poliitikkoja voi nousta valtaan muuallakin Euroopassa, Huhtasaari huomauttaa.
Pekkarinen: Sotilaiden lähettäminen Ukrainaan aloittaisi kolmannen maailmansodan
Emmanuel Macron meni liian pitkälle väläyttäessään joukkojen lähettämistä Ukrainaan, sanoo europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.)
— Eurooppalaisten sotilaiden lähettäminen Ukrainaan merkitsee äkkiä sitä, että ollaan jo kolmannessa maailmansodassa.
Ranskan presidentti Macronin mukaan ei ole poissuljettua, että eurooppalaiset joutuisivat lähettämään joukkoja Ukrainaan.
Euroopassa pelätään, että Ukrainan sortuminen innostaisi Venäjää hyökkäämään muualle Eurooppaan. EU:n on siirryttävä ”sotatalouteen”, paaluttaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Puolustuksen vahvistamisella on kiire, mutta EU-maat ”istuvat käsiensä päällä”, sanoo eurooppaministeri Adlercreutz.
— Aikaa olisi ollut kaksi vuotta. Sotateollisuus on Venäjällä jo todellisuutta, mutta maat eivät suurista puheistaan huolimatta ole tehneet tarvittavia hankintoja.
EU-maiden tulisi Adlercreutzin mukaan noudattaa Naton suositusta, eli käyttää kaksi prosenttia BKT:staan puolustusbudjettiin. Adlercreutz ei kuitenkaan usko, että enemmistö maista täyttää tavoitetta vielä lähivuosina.
Vahvistuuko Euroopan yhteinen puolustus? Katso koko A-Talk Yle Areenassa.