Jus dán dálvve lea vuodján Anáris Levii, de lea bures sáhttán vuohttit, ahte johtolat lea geainnus lassánan. Ovddal bohtet nu smávva biillat, go maiddái lossajohtolat.
Bohká bára isit Kari Kokkomäki muitala, ahte olgoriikalaš mátkkálaččat leat jođus dán dálvve vel eanet go diibmá. Smávva láigobiillat vudjet olles áigge meattá. Muhtumin mátkki goit ii mana nu njuovžilit. Bohká geainnu geaidnoguorain vuohttá bures, ahte logit biillat leat čeasihan doares beallái.
– Juohke vahko máŋggat biillat vudjet badjel luotta dán geainnus. Eanas sii leat olgoriikalaččat, muitala Kokkomäki.
Lagabui 200 kilomehtera mátkkis geainnu ortnet molsašuddá. Vaikko geaidnu lea muhtin osiin divoduvvon lagabuš Köngäs-gili, dat lea ain seaggi ja báikkuid mohkkái. Dávjá olgoriikalaččat leat vuosttas geardde vuodjimin dálvesiivvuin muohtageainnus.
– Galhan dat dagaha dán baskkes geainnus várálaš dilálašvuođaid. Moadde beaivvi dassái norgalaš trailer vujii doarrás, go smávva láigobiila vujii gasku luotta, muitala Kokkomäki.
Go stuorra biillat vudjet badjel luotta, de veahkki ii leatge nu jođánit fidnemis Bohká geainnus. Muhtumin geaidnu sáhttá leat gitta máŋggaid diimmuid, go lossa trailera gaikot rávarokkis bajás.
Maid busset johtet dál ain eanet Gihttelis Anárii
Guovlluluodda 955 Anáris Gihttelii lea áidna doarrás geaidnu Nuorta-Sámis oarjjás. Köngäs– Hanhimaa gaska oaččui moadde jagi dassái asfáltta, muhto das davás gitta Bohká rádjai ferte badjel 40 kilomehtera mátkki vuojašit čievraluotta mielde. Giđđat ja bievlan geaidnu sáhttá leat hui heajos ortnegis.
Suomas čievraluottain lea dábálaččat unnán johtolat, vuollel čuohte fievrru jándoris. Bohká geainnu johtolatmearri lea gaskamearálaččat 116–920 fievrru jándoris, mas eanemus johtolat lea Gihttela gieldda bealde.
Trailerjohtolat gal leamašan geainnus juo guhká. Eandalitge Norgga trailerat jođihit gálvvuid Bohká geainnu bokte, go dat oanida mátkki mealgadit.
Kokkomäki mielde dábálaččat lossajohtolat lea johttán eahkes ja ihkku, muhto dál trailerat johtet maiddái beaivet. Lassin geainnu ala leat ihttán dán dálvve ain eanet busset.
– Gihttelii bohtet dál njuolggogirdit olgoriikkain ja daid olbmuid fievrredit Bohká bokte Anárii, čilge Kokkomäki.
Anár ja Gihttel geahččalit ovddidit Bohká geainnu divodeami
Diibmá Anára ja Gihttela gielddat mearridedje vuođđudit bargojoavkku, man ulbmilin lea jođálmahttit Bohká geainnu buorideami ja oažžut ruhtadeami divodeapmái. Ulbmilin lea maid ovddidit geaidnoluohká nuppástuhttima, vai geainnu fuolaheapmi buorránivččii.
Gielddat oaivvildit, ahte geaidnu lea mearkkašahtti máŋgga dáfus sihke báikkálaččaide, muhto maiddái mátkkošteddjiide.
Nato Nordic Response -soahtehárjehusa maŋŋá davimus Sámis lea badjánan doaivva, ahte geainnuid divodeapmái gávdnošii ruhta. Bohká geidnui eai goit leat dán jahkái dieđus makkárge geaidnodivvumat.
Kokkomäki jáhkká, ahte fuolahansihkarvuođa geažil maiddái Bohká geainnus lea dehálaš rolla ja dál livččiige áigi oažžut geainnu viimmat ortnegii.
– Jus duođalaš dilli šaddá, de Natohan fertešii beassat sirdit stuorát fievrruid ja min geainnut gal lea dálá dilis beare seakkit, nu váldogeaidnu 21 go maiddái dátge geaidnu. Ferte sávvat, ahte asit burssas gávdnošii mearreruhta maiddái dán geainnu várás, dadjá Kari Kokkomäki.
