Perjantaina Moskovassa konsertissa tehdyssä iskussa kuoli ainakin 137 ihmistä ja satoja loukkaantui. Iskun tekijäksi ilmoittautui terroristijärjestö Isis-K.
Pyysimme Ulkopoliittisen instituutin vanhempaa tutkijaa Jussi Lassilaa vastaamaan kolmeen eniten esitettyyn väitteeseen siitä, mitä Venäjä tekee seuraavaksi.
1. Venäjä palauttaa kuolemantuomion lakiin
Kuolemanrangaistuksen palauttaminen on ollut Venäjällä tapetilla jo ennen terrori-iskua. Venäjän duuma pystyy halutessaan säätämään lain kuolemanrangaistuksesta jopa päivässä.
Jussi Lassila pitää hyvin mahdollisena, että kuolemantuomio palautetaan lakiin sen perusteella, miten Venäjä on koventanut ylipäätään vankilatuomioitaan viime vuosina ja kaventanut poliittista vapautta aloitettuaan hyökkäyssodan Ukrainaan.
Uuden lain pitää mennä useamman portaan läpi, mutta Lassilan mukaan ne ovat vain muodollisia seikkoja Venäjällä. Todellisuudessa jos Venäjä haluaa, se voi saada lain läpi hyvinkin nopeasti.
– Nämä käsittelyajat on täysin keksittyjä. Jos joku laki halutaan saada yhdessä päivässä, niin se saadaan yhdessä päivässä, toteaa Lassila.
2. Putin pyrkii maalaamaan Ukrainan syylliseksi
Vaikka Isis-K on ilmoittanut olevansa iskujen takia, Venäjä on erinäisissä yhteyksissä ottanut esille Ukrainan liittyvän iskuun. Ukraina on kiistänyt maalla olevan mitään tekemistä iskun kanssa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei maininnut puheessaan terrori-iskun jälkeen sanallakaan sitä, että iskun takana on todennäköisesti Isis-K. Sen sijaan Putin on vihjaillut, että epäillyillä hyökkääjillä olisi yhteyksiä Ukrainaan ja väitti heidän yrittävän paeta sinne. Venäläismediat taas ovat suoraan syyttäneet Ukrainaa iskun järjestämisestä.
Ukraina on kiistänyt kaikki syytökset, ja muun muuassa Yhdysvallat on todennut Ukrainan syyttömäksi.
Myös Jussi Lassila on varma siitä, että Ukraina ei liity iskuun mitenkään.
– On aivan kiistatonta, että Venäjä yrittää välineellistää ja käyttää tätä iskua omiin tarkoitusperiinsä, joka on tässä tapauksessa Ukraina-vihan lietsominen.
Ukrainaa syyttämällä Venäjä yrittää myös kääntää huomion pois siitä, että Venäjän oma turvallisuus petti, vaikka länsimaat olivat varoittaneet mahdollisesta uhasta jo aiemmin, toteaa Lassila.
– Ukraina yritetään keinolla millä hyvänsä vetää tähän mukaan. On kiinnostavaa seurata, onnistuuko se ja kantaako tämä yritys Venäjällä. On vähän viitteitä, että tämä ei ehkä onnistu niin, miten viranomaiset yrittävät sitä tehdä. Se ei kuitenkaan estä sitä, etteikö sitä yritettäisi tehdä.
3. FSB:n valtuuksia lisätään
Venäjä vahtii kansalaisiaan hyvin tarkasti ja rajoittaa muun muassa tiedonsaantia länsimaista. On myös mahdollista, että terrori-iskun myötä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n valtuuksia lisätään.
Venäjän aloitettua hyökkäyssota Ukrainaan maan autoritäärisyys ja hallinnon kontrollointi on kasvanut niin paljon, että Lassilan mukaan Venäjän turvallisuuspalvelun ei ole tarvinnut tehdä sen kummemmin tiukennuksia.
– On kuitenkin mahdollista, että tämän iskun varjolla turvallisuuspalvelujen valtuuksia tullaan kasvattamaan entisestään.
FSB on nostanut viimeisen vuoden aikana ennätysmäärän maanpetossyytteitä venäläisiä vastaan. FSB:n tehtävänä on ollut etsiä venäläiset, joiden katsotaan tukevan Ukrainaa.
Voiko isku olla Venäjän itsensä järjestämä?
Asiantuntijoiden arviot siitä, voisiko Venäjä olla itse terrori-iskun takana ovat ristiriitaisia.
Muun muassa Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen sanoi Ylen aamussa, että on täysin mahdollista, että iskun järjestäjät löytyvät Venäjän turvallisuuspalvelusta.
Venäjällä on aiempaa historiaa tällaisista toimista. Vuosituhannen vaihteessa Venäjä hävisi ensimmäisen sodan Tšetšenialle, jonka jälkeen Venäjällä sattui useita kerrostaloräjähdyksiä, joissa kuoli 300 ihmistä. Venäjä syytti kerrostalopommituksista tšetšeenejä ja hyökkäsi uudestaan Tšetšeniaan. On kuitenkin uumoiltu, että kerrostaloräjähdysten takana olisi voinut olla Venäjän turvallisuuspalvelu FSB eli entinen KGB.
Jussi Lassila ei kuitenkaan usko, että perjantain iskussa olisi kyse lavastuksesta. Monet maat, esimerkiksi Yhdysvallat varoitti Venäjää jo muutama viikko sitten iskun mahdollisuudesta julkisesti.
– Myös Putinin varovaisuus, jolla hän tuli esiin vasta lauantaina, kielii minun mielestäni siitä, että tämä ei suoraan istunut niihin odotuksiin, joita Putinilla tässä tilanteessa on ollut. Tämän tyyppinen terrori-isku tuntuu enemmänkin nöyryyttävältä, kun Yhdysvallatkin on siitä varoittanut.
Lassila mukaan Putinin katse on niin tiukasti Ukrainassa ja lännessä, että hänen päähänsä ei sovi ajatus kolmannesta uhasta.
– Autoritääriselle johtajalle on hyvin tyypillistä, että hänellä on rajoittunut kyky nähdä, että hänen kaksijakoisen maailmankuvansa ulkopuolellakin on toimijoita, kuten tässä tapauksessa Isis. Isis on lännen vihollinen, mutta myös Venäjän vihollinen, ja Putin ei tähän kuvaan suostu nyt taipumaan.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.