Suositun huvipuiston, vesipuiston ja uimarannan tuntumassa piileskelee historian hämärään kadonnut ja lähes kokonaan unohtunut 1900-luvun alun huvilaelämä.
Tykkimäen huvipuiston kupeessa Kouvolassa sijaitseva Käyrälampi on ollut suosittu leirintämatkailun kohde jo vuosikymmeniä, mutta harvojen tiedossa on alueen vielä vanhempi menneisyys.
Videolla paikallishistorioitsija, opetusneuvos Sakari Viinikainen kertoo, miten huvila-asutus alkoi ja mihin se katosi.
Sakari Viinikaisen mukaan Käyrälammesta virkistysalueena innostuivat ensimmäisten joukossa paikalliset oman aikansa suurliikemiehet.
Heidän joukossaan on muun muassa hotellinomistaja, pankinjohtaja, leipomoyrittäjä sekä myöhemmin kunnallispolitiikan johtopaikoilla toiminut rakennusmestari.
Vapaa-ajan viettoon kuului yhdessäoloa naapureiden kanssa, pihatalkoita ja juhannusjuhlia. Kaikilla oli runsaasti tilaa ympärillään.
– Tontit olivat isoja, jopa monen hehtaarin kokoisia, kertoo Viinikainen.
Pitkät ja kapeahkot tontit ulottuivat rannalta huviloiden takana kohonneen Tykkimäen päälle eli nykyisen huvipuiston alueelle saakka.
Huvila-alueella oli huvimajat ja saunat mukaan lukien enimmillään viitisentoista rakennusta. Yhteisöstä on säilynyt jälkipolville muutamia valokuvia ja muistiin perustuvaa perimätietoa.
Muuttokuorma hevoskyydillä huvilalle
Kouvolalainen Heikki Heiramo muistaa Käyrälammen kesät erityisesti lapsuutensa 1950-luvulta. Tuolloin elettiin jo alueen yksityisen huvila-asutuksen viimeisiä vuosia.
Heiramon perhe vietti noin viiden kilometrin päässä Kouvolan keskustasta sijaitsevalla huvilallaan koko kesän.
– Kun koulu loppui toukokuun viimeisenä päivänä, hevosen vetämä muuttokuorma huonekaluineen ja akvaariokaloineen lähti kohti Käyrälampea, kertoo Heiramo.
Vanhemmat ajoivat polkupyörillä päivisin töihin silloisen kauppalan keskustaan.
Perheen pojat viettivät päivät kahdestaan Käyrälammen rannalla ja Tykkimäen metsissä.
– Leikimme intiaaneja kavereiden kanssa ja piilotimme peltipurkeissa maastoon ruokakätköjä. Mahtoikohan niitä kukaan löytää silloin kun huvipuistoa myöhemmin rakennettiin, Heiramo naurahtaa.
Heiramon perhe joutui luopumaan mökistään ja purkamaan sen 1960-luvun alussa, kun silloin jo kaupungiksi muuttunut Kouvola lunasti maita itselleen.
Seuraavat uudistukset ensi kesänä
Kouvola alkoi hiljalleen kehittää Käyrälampea yleiseksi virkistys- ja matkailualueeksi jo 1950-luvun puolella. Varsinkin 1970-luvulla Käyrälampi alkoi houkutella leirintämatkailijoita.
Vuonna 1985 Käyrälampi Camping valittiin vuoden caravanalueeksi.
Vuosisadan alun huvilat eivät kuitenkaan aivan kertarysäyksellä kadonneet camping-alueen tieltä. Yksi rakennuksista palveli myöhempinä vuosina leirintäalueen toimistona sekä talvisin hiihtomajana.
Käyrälampea on uudistettu viime vuosina runsaasti, ja kehittäminen jatkuu tulevana kesänä. Vapaa-ajan viettäjille valmistuu uusi ulkoilureitti oleskelualueineen, koirapuisto vaihtaa paikkaansa ja parkkipaikat siirtyvät uusien liikunta-alueiden tieltä.
Kaupunki pystyttää alueelle myös historiatauluja, jotka kertovat Käyrälammen merkityksestä virkistysalueena sekä osana Saimaan ja Kymijoen välistä puunuittoväylää.
Jutun lähteenä on käytetty haastateltavien lisäksi Kadonnutta Kouvolaa etsimässä -sarjaan kuuluvaa Kouvolan kansalaisopiston paikallishistoriaryhmän julkaisua Elämää pohjoisessa Kouvolassa vuodelta 2003, toim. Ritva Sorvali.