Suomen vientiin, tuontiin, logistiikkaan ja tehtaisiin iskevät poliittiset lakot ovat jatkuneet jo kolme viikkoa.
Lakkojen takana oleva SAK ilmoitti viime keskiviikkona, että lakot jatkuvat edelleen pääsiäisen yli alkavalle viikolle.
1. Mistä lakot saivat alkunsa?
Pitkät lakot alkoivat, kun pitkään jatkunut riita työmarkkinoilla ei nytkähtänyt suuntaan tai toiseen. Sen paremmin hallitus kuin työntekijäjärjestötkään eivät pakittaneet tavoitteistaan.
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti hallitusohjelmassaan uudistaa työelämää ja saattaa Suomen talouden kuntoon leikkausten avulla.
Työntekijäjärjestöt SAK eturintamassa eivät sulattaneet keinoja, joilla hallitus kertoi pääsevänsä tavoitteisiinsa.
Siitä johtuen Suomessa on nähty viime kuukausien aikana lakkojen suma, kun ammattiliitot ovat vastustaneet hallituksen ajamia työelämän muutoksia.
2. Ketkä nyt lakkoilevat?
Nyt lakossa on SAK ja sen jäsenliittoja, joilla on jäseniä viennin, tuonnin ja logistiikan parissa ja tehtaissa.
Lakot koskevat muun muassa satamia, tavaraliikennettä ja raskasta prosessiteollisuutta. Se on näkynyt satamien hiljentymisenä ja esimerkiksi siinä, että joiltakin harvoilta huoltoasemilta on loppunut ajoittain polttoaine, kun uusia kuljetuksia ei ole saatu toimitettua.
Käynnissä olevassa lakossa on mukana yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) Palvelualojen ammattiliiton (PAM), Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) sekä Sähköliiton työntekijää.
3. Kauanko ammattiliitot ovat olleet nyt lakossa?
Tämänhetkinen lakko on kestänyt kolme viikkoa ja maanantaina alkaa neljäs viikko.
Lakkojen piti loppua maaliskuun lopussa, mutta aiemmin tällä viikolla SAK kertoi, että lakot jatkuvat vielä pääsiäisen jälkeen viikon.
Muutaman päivän mittaisia lakkoja on ollut myös joulu-helmikuun aikana.
4. Entä milloin lakot loppuvat?
Lakot päättyvät 7. huhtikuuta, elleivät SAK ja sen jäsenliitot ilmoita jatkavansa lakkoja vielä senkin jälkeen.
Tämänhetkistä poliittista lakkoa on jatkettu ensin kahdesta viikosta kolmeen ja sitten neljään viikkoon.
Yhtä pitkät lakot voivat olla pian historiaa, jos työrauhalainsäädäntö eli niin sanotut lakkolait käsitellään eduskunnassa nopeaan tahtiin. Lain piti tulla alun perin voimaan heinäkuussa, mutta viime aikoina on väläytelty sitä, että lakia koetettaisiin saada voimaan jo toukokuun alusta. Jos laki tulee voimaan, poliittiset lakot voivat kestää tulevaisuudessa enää vain yhden vuorokauden kerrallaan.
5. Paljonko lakot maksavat?
Lakot maksavat sekä työntekijöille että työnantajille: työntekijöille menetettynä palkkana ja työnantajille menetettynä liiketoimintana.
Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi maaliskuun alussa, että kaikkiaan eri kuukausien lakot ovat aiheuttaneet Suomen taloudelle reilusti yli miljardin euron menetykset. Nyt kun lakot ovat jatkuneet, summa on korkeampi.
Kustannuksia tulee myös ammattiliitoille, jotka maksavat jäsenilleen korvauksia menetyistä tuloista lakon ajalta. SAK:n hallitus päätti maaliskuun lakkojen alkaessa, että lakkoileville työntekijöille maksetaan korvausta 166 euroa päivässä.
Tulevasta on nyt vaikea sanoa mitään.
Työmarkkinat ovat olleet riitaisassa umpisolmussa viime kesästä lähtien.
Hallitus aikoo yhä toteuttaa suunnittelemiaan työelämäuudistuksia ja valtion talouden leikkauksia. Vaikka eri työntekijäjärjestöt SAK etunenässä ovat vastustaneet hallituksen suunnitelmia asteittain koventuvilla vastatoimilla viime syksystä lähtien, se ei ole vaikuttanut hallituksen toimintaan.
Huhtikuun aikana hallituksella on kehysriihi, jossa päätetään, tuleeko jo tiedossa olevien leikkausten päälle vielä uusia. Huhtikuun aikana eduskunta myös mitä luultavimmin käsittelee niin sanotut lakkolait, joilla nykyisen kaltaiset pitkät poliittiset lakot loppuisivat.
Jos hallitus ei peräänny piiruakaan, työntekijäjärjestöillä on edessään uusi seinä kiivettävänä. Eteen tulee varmasti ainakin se, mitä hyötyä lakoista ja muista työtaisteluista loppujen lopuksi oli, ja vieläkö järjestöt aikovat jatkaa hallituksen toimien kiivasta vastustamista – tai miten.
