Poliisioikeuden dosentin Henri Rikanderin mukaan Vantaan ampumatapaus on hyvin poikkeuksellinen Suomen oloissa. Yksi kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti alakoulussa sattuneessa ampumavälikohtauksessa Vantaalla tiistaina.
– Kyse on erittäin harvinaisesta tapauksesta. Tämä on rauhoittava tekijä, Rikander sanoo.
Tapaus on hyvin surullinen ja koskettaa suomalaisia laajasti.
Poikkeuksellista on esimerkiksi epäillyn 12 vuoden ikä.
– Jos tarkastellaan tyypillistä ampumista tai puukotusta koulussa, ei ole tavatonta, että epäilty olisi näin nuori, mutta tyypillistä se ei ole, Rikander sanoo.
Rikander kommentoi tietoja mediatietojen perusteella. Esimerkiksi ampuma-aseen tyypistä ei ole vielä tietoa.
Ampuma-ase on koulussa harvinainen
Tapauksessa on poikkeuksellista myös ampuma-ase. Kuusi prosenttia nuorista kertoo kantavansa teräasetta mukana, kertoo Rikander nuorisorikollisuustilastosta.
– Ampuma-aseen kantaminen on totta kai harvinaisempaa. Siellä saattaa olla ilma-aseita tai kuulapyssyjä, mutta varsinainen ampuma-ase koulumaailmassa on hyvin harvinaista, Rikander kertoo.
Tutkinnassa selviää, onko ase ollut laiton ja miten se on päätynyt kouluun.
– Herää kysymys, mistä tämänikäinen on saanut aseen käsiinsä.
Haastattelun jälkeen tiedotustilaisuudessa selvisi, että käsiase oli luvallinen ja lupa kuului epäillyn lähisukulaiselle. Ei ole tiedossa, miten epäilty lapsi on saanut aseen.
Radio Suomen Miia Roivainen soitti tiistain lähetyksessään Rikanderille. Voit kuunnella haastattelun kokonaisuudessaan alta.
Kymmeniä uhkauksia vuosittain
Poliisin tietoon tulee tutkijan mukaan 60–100 koulu-uhkausta vuodessa. Niistä erityisen vaarallisia on joitakin kymmeniä.
Tärkeää on, että poliisi saa tietoa huolestuttavista henkilöistä tai suunnitelluista teoista. Rikanderin mukaan esimerkiksi Vaasassa paljastuneesta suunnitellusta teosta tuli onneksi tietoa ajoissa. Vantaan tapauksesta ei tiedetä, edelsikö tekoa uhkaus.
Koulut harjoittelevat suojautumista
Oikeustieteiden tohtori Henri Rikander on myös Tampereen sivistyspalveluiden turvallisuuspäällikkö. Rikanderin mukaan kouluissa harjoitellaan säännöllisesti toimimaan uhkaavissa tilanteissa.
Esimerkiksi tulipalojen varalta koululaiset harjoittelevat ulossuojautumista. Tähän on helppo yhdistää myös sisälle suojautumisen harjoittelua.
– Nämä ovat tietyllä tavalla arkipäivää kaikissa suomalaisissa kouluissa.
Tyypillisesti koulut eivät sulje pääoviaan, koska oppilaitokset ovat julkisia rakennuksia. Rehtori voi Rikanderin mukaan kuitenkin päättää koulujen lukitsemisesta turvallisuussyistä.
Sen sijaan luokkien ovet voivat usein olla kiinni.
– Luokkaovia on pidetty lukittuina, koska sillä ehkäistään käytävältä tuleva häiriökäyttäytyminen.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: helsinki@yle.fi.
Artikkelia päivitetty 2.4.2024 kello 15.39: luku nuorten teräaseista on peräisin nuorisorikollisuustutkimuksesta, ei kouluterveyskyselystä kuten jutussa aiemmin luki.