Mikkelin valtuusto on kokenut merkittävän muodonmuutoksen kuluvalla valtuustokaudella.
Suurin syy on perussuomalaisten hajaannus. Yhdeksästä valtuutetusta on jäljellä enää kaksi, kansanedustaja Jaana Strandman ja hänen avustajanaan toiminut Raimo Heinänen.
Puolueen on jättänyt peräti seitsemän valtuutettua, joista valtaosa on siirtynyt kokoomukseen. Uusien jäsenten myötä kokoomus on noussut keskustan ohi Mikkelin suurimmaksi puolueeksi.
Kaupunginvaltuustoon on perustettu vaalikauden aikana myös kokonaan uusia ryhmiä, muun muassa Mikkelin sitoutumattomat ja Vapauden liitto.
Perussuomalaisten joukkopaon taustalla puoluesihteerin toiminta
Ensimmäinen perussuomalaiset jättänyt valtuutettu oli Jussi Marttinen, joka liittyi Valta kuuluu kansalle -puolueeseen keväällä 2022. Myöhemmin hän siirtyi Vapauden liittoon.
Perussuomalaisten laajemman hajaannuksen taustalta on mahdollista osoittaa yksi tapahtuma.
Viime toukokuussa perussuomalaisten Mikkelin valtuustoryhmä päätti kokouksessaan, että Tanja Hartonen saa edustaa perussuomalaisia Mikkelin kaupunginhallituksessa koko valtuustokauden ajan.
Aiemmin oli sovittu, että kausi jaetaan puoliksi Hartosen ja Jaana Strandmanin kesken.
Strandman tuli valituksi eduskuntaan keväällä 2023, joten ajatuksena oli jakaa luottamustehtäviä valtuutettujen kesken. Kaikki eivät olleet uudesta päätöksestä samaa mieltä.
Viikko kokouksen jälkeen silloinen puoluesihteeri Arto Luukkanen tuli Mikkeliin. Hän halusi käydä läpi valtuustoryhmän tekemiä päätöksiä.
Paikalla olleet kertovat, että Luukkanen ei antanut lupaa allekirjoittaa pöytäkirjaa, johon kokouksessa tehty äänestyspäätös oli kirjattu. Heidän mukaansa Luukkasen kanta oli, että paikallistasolla ei ollut mahdollista päättää tämänkaltaisista asioista.
Luukkanen ei kommentoi asiaa Ylelle.
Tanja Hartonen päätti erota puolueesta kokouksen aikana. Taustalla vaikutti se, että hän oli jo pitkään kokenut tulevansa kiusatuksi ryhmän sisällä.
Hartonen löysi uuden poliittisen kodin keskustasta, jota hän pitää ”inhimillisenä” puolueena.
– Perussuomalaiset eivät ole enää sama puolue kuin se, johon liityin vuonna 2011. Olin siellä Soinin aikaan, Halla-ahon aikaan ja Purran aikaan. Muutkin ajettiin ulos, mutta heidän kohdallaan ei menty henkilökohtaisuuksiin, Hartonen sanoo.
Seuraava lähtijä oli Tomi Sikanen, joka jätti puolueen elokuussa. Hän halusi eroon ryhmän sisällä ilmenneistä ristiriidoista. Sikanen oli joukosta ensimmäinen, joka liittyi kokoomukseen.
– Jos kokoomuksessa on sisäisiä neuvonpitoja, niin siellä puhutaan asioista, eikä lähdetä katselemaan vieraisiin pöytiin. Siellä ei mennä henkilökohtaisuuksiin puolueen sisällä, Sikanen sanoo.
Viime marraskuussa tapahtuneen lähtöaallon pani alulle Sami Nalli, joka toimi vuonna 2022 Perussuomalaisten Etelä-Savon piirin puheenjohtajana.
Myös häntä risoi se, että puoluesihteeri oli puuttunut paikallisyhdistyksen toimintaan.
Nallin mukana ryhmästä erosivat Sami Järvinen, Pertti Karhunen ja Jani Sensio. Nykyään he ovat kaikki kokoomuksen edustajia.
Nallin mielestä heillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa mikkeliläisten asioihin kokoomuksessa kuin perussuomalaisissa.
– Vouhotimme vain keskenämme ja keskityimme toisten virheisiin. Ikinä emme kannustaneet toisia. Emme saaneet perussuomalaisten ryhmässä aikaan mitään järkevää ja konkreettista kahden vuoden aikana, Nalli sanoo.
Ex-kansanedustaja Satu Taavitsaiselle syyte törkeästä kunnianloukkauksesta
Ennen perussuomalaisten joukkopakoa myös SDP:n riveissä kuohui. Ex-kansanedustaja Satu Taavitsainen esitti puoluetoveristaan väitteitä, jotka johtivat rikosilmoitukseen.
Esitutkinta tuli päätökseen tämän vuoden alussa. Taavitsaista vastaan on nostettu syyte törkeästä kunnianloukkauksesta. Taavitsainen kiistää syyllistyneensä rikokseen.
SDP ei suostunut ottamaan Taavitsaista eduskuntavaaliehdokkaakseen rikosepäilyn vuoksi. Taavitsainen erosi SDP:stä vuoden 2023 vaalien alla ja pyrki kansanedustajaksi Liike Nytin listoilta.
Pian tämän jälkeen Liike Nytin valtuutettu Anna Reponen perusti kokoomuksen Juha Ropposen kanssa Mikkelin sitoutumattomat -nimisen ryhmän.
Ennen Taavitsaisen eroa SDP oli ehtinyt jakautua kahteen valtuustoryhmään. Nykyisin kaikki yhdeksän valtuutettua edustavat Mikkelin puolesta SDP:tä.
Valtuuston puheenjohtaja: ”Ei ole vaikuttanut työskentelyyn”
Kokoomuksen kansanedustaja Oskari Valtola on tarkkaillut tilannetta valtuuston puheenjohtajana.
Hänen mielestään perussuomalaisten ryhmän pienentyminen ei ole vaikuttanut valtuuston työskentelyyn oikeastaan mitenkään.
Valtola katsoo, että entiset perussuomalaiset sopivat puolueeseen hyvin.
– Meille mahtuu erilaisia mielipiteitä. Ryhmässä pyritään aina keskustelemalla löytämään yhteinen kanta. Jos yhteistä kantaa ei ole valtuuston kokoukseen mennessä löytynyt, niin silloinhan valtuutetut äänestävät omantunnon mukaan.
Korjaus 4.4.2024 klo 9.05: Raimo Heinänen ei työskentele enää Jaana Strandmanin avustajana, kuten jutussa aiemmin väitettiin.
Korjaus 4.4.2024 klo 9.22: Muokattu kappaletta, jossa kerrotaan Satu Taavitsaisen eduskuntavaaliehdokkuudesta. Jutusta syntyi aiemmin se käsitys, että Taavitsainen erosi SDP:stä siksi, että häntä ei hyväksytty eduskuntavaaliehdokkaaksi. Taavitsaisen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.