BRYSSEL Yhteisvelasta puhutaan EU:ssa nyt joka päivä.
Esimerkiksi puolustusteollisuuden kasvattaminen ja Ukrainan sotavarustelu vaativat EU:lta niin paljon rahaa, ettei siihen EU-budjetti riitä.
Ratkaisuksi tarjotaan eurobondeja eli yhteistä velkaa. Tässä mallissa EU-komissio voisi ottaa lainaa rahamarkkinoilta.
Esimerkiksi Viron pääministeri Kaja Kallas ehdotti eurobondeja puolustusteollisuuden investointeihin. Ranskan presidentti Emmanuel Macron toistelee eurobondeja usein. Yhteisvelka oli myös keskustelussa EU-johtajien huippukokouksessa maaliskuussa.
Yhteisvelkaa vastustavat Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Suomi.
Brysselissä on tulkittu Suomen kannan yhteisvelkaan pehmentyneen siinä tapauksessa, että lainaa käytettäisiin Ukrainan hyväksi. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan rahoitusta pitää etsiä ensin kaikkialta muualta kuin yhteisvelasta, mutta mitään vaihtoehtoa ei pidä sulkea kokonaan pois.
Viime keskiviikon eduskunnan EU-keskustelussa Orpo torjui yhteisvelan taas selvästi.
– Päätään nostaa myös yhteisen velan ottaminen. Sitä emme kannata me, eivätkä kanssamme samoin ajattelevat jäsenmaat, Orpo sanoi.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvelee, että yhteisvelkaa otetaan. Mallina on koronakriisiiin otettu yhteisvelka.
– Kun kerran tällainen instrumentti on luotu, niin kyllä sille varmaan löytyy käyttöä jatkossakin.
Vastustajat eivät halua lisää EU:ta tai toisten sotkuja
Yhteisvelan vastustajien mukaan hyvin taloutensa hoitaneet maat joutuvat hoitamaan huonojen taloudenpitäjien sotkuja.
Jan von Gerichin mukaan yhteisvelan vastustajat pelkäävät vapaa-matkustajia.
– Jos ajateltaisiin, että kaikki toimisivat yhteisten sääntöjen mukaan, niin varmaan yhteisvelalle löytyisi enemmän kannatusta.
Maiden välillä on luottamuspulaa. Toiset jäsenmaat harjoittavat tiukempaa finanssipolitiikkaa kun taas toiset velkaantuvat enemmän. Velkaantuneen maan pelätään hoitavan huonommin myös yhteisvelkaa, jolloin se voi kaatua muiden maksettavaksi.
Kun velastaan korkeaa korkoa maksava maa saa EU:n takaamaa velkaa halvemmalla, se voi olla myös laiskempi tekemään talouteensa uudistuksia.
Poliitikot vastustavat yhteistä velkaa myös siksi, että velan mukana päätösvaltaa liukuisi EU-komissiolle. Se olisi askel kohti liittovaltiota ja tarkoittaisi ylipäänsä lisää EU:ta.
Pelkona on myös tarpeiden loputon lista. Koronan jälkeen yhteisvelkaa on ehdotettu vihreän siirtymän toimien rahoittamiseen, energiakriisin hoitamiseen, digitalisaation vahvistamiseen, Ukrainan tukemiseen, puolustusteollisuuden kasvattamiseen ja investointeihin.
Koronakriisi avasi tien yhteisvelkaan
Korona nosti kriisimielialaa niin, että myös yhteisvelkaa vastustanut nuuka nelikko – Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska – saatiin samaan rintamaan. Paketin korostettiin olevan ainutkertainen.
Yhteisvelan voisi nytkin saada liikkeelle kriisi kuten Ukrainan rintamatilanteen ratkaiseva heikkeneminen.
– Yhteisvelka oli aina ollut no go -aluetta. Sitten pandemian oloissa yhteisvelkaa otettiin muutamassa kuukaudessa, professori Maria Demertzis sanoo.
Hän on vanhempi tutkija talouteen erikoistuneessa Bruegel ajatushautomossa Brysselissä.
Ilmastonmuutoksen vaatimaa rahoitusta haittaa hänen mukaansa se, että vaikutukset näkyvät vasta jonkin ajan kuluttua. Pandemia taas oli vaarallinen sillä hetkellä.
– Keskustelu ei ole juuri edennyt, vaikka EU:n rahan tarpeet ovat suuria ja kasvavat koko ajan. Vihreässä siirtymässä ja digitalisoinnissa on yli 400 miljardin euron aukko. Päälle tulevat puolustus ja Ukrainan jälleenrakennus.
Esimerkiksi EU:n seitsemänvuotisen kauden budjetti on 1074 miljardia euroa.
Samaan aikaan monet maat ovat niin velkaantuneita, että niiden on vaikea kasvattaa omaa velkakuormaansa. Yhteisvelka ei lisää maan omaa velkaantuneisuusastetta.
Demertzisin mukaan valtaviin rahantarpeisiin tarvitaan kaikki välineet, myös yhteisvelka.
Hänen mukaansa EU-hankkeet kaipaavat myös yksityistä rahaa. Sijoittajien houkuttelu vaatii kuitenkin EU:n pääomamarkkinoiden kehittymistä.
Euroopan investointipankin rahoituksen laajentaminen on hänen mukaansa hyvä ajatus. Suomi ja 13 muuta jäsenmaata tekivät EU-huippukokoukseen aloitteen pankin tehtävän muuttamisesta niin, että pankki voisi rahoittaa myös puolustusteollisuutta.
– Euroopan investointipankki voisi tehdä enemmän ja ottaa enemmän riskiä.
Suomi saa lainaa halvemmalla kuin EU
Esimerkiksi Saksa, Hollanti ja Suomikin saavat lainaa markkinoilta edullisemmin kuin EU.
Se tarkoittaa sitä, ettei EU ole rahoittajille isojen talouksien tapainen turvasatama.
Syynä EU:n maksamaan korkeampaan korkoon on Demertzisin mukaan lainan pienuus ja tilapäisyys.
– Euroopan velka ei ole suuri. Määrän täytyy olla suurempi ollakseen kiinnostava. Lisäksi elpymispaketin velka on väliaikaista, se ei ole jatkuva projekti.
Jan von Gerich mukaan EU ei ole vakiinnuttanut asemaansa lainamarkkinoilla.
– Varmasti sijoittajilla on kysymysmerkkejä tästä markkinan tulevaisuudesta, että jos yritettiin ainakin virallisesti sanoa, että tämä on kertaluonteinen. Eihän sijoittaja sitten näe, että tällaisilla markkinoilla välttämättä olisi pidemmän aikavälin tulevaisuutta.
Markkinoilla on von Gerichin mukaan myös luottamusongelmaa.
– Ajatellaan, että kaikki maat eivät kuitenkaan ihan loppuun asti ole sitoutuneet tähän projektiin.
Useimmat EU-maat maksavat kuitekin lainastaan enemmän korkoa kuin EU.
Näetkö yhteisvelassa hyviä puolia?