Joensuussa viime kesänä tapahtunut pikkulapsen väkivaltainen kuolema etenee Itä-Suomen hovioikeuteen.
Sekä syyttäjä että lapsen kuolemasta tuomittu äiti ovat valittaneet Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Myös kuolleen lapsen biologinen isä ja lapsen isoäiti vaativat muutoksia käräjäoikeuden tuomioon.
Lapsen kuolemasta tuomittu isäpuoli on sen sijaan kertonut jo aiemmin tyytyvänsä tuomioon.
4-vuotias lapsi löytyi kuolleena kotoaan Joensuun Rantakylässä viime vuoden kesäkuussa. Hänellä oli laajoja palovammoja ja mustelmia.
Käräjäoikeus tuomitsi lapsen äidin ja isäpuolen ehdottomaan vankeuteen
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa lapsen kuolemasta tämän äidin ja isäpuolen.
Isäpuoli Sebastian Simon Daniel Halonen tuomittiin seitsemäksi vuodeksi ja yhdeksäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä huumausainerikoksesta ja yllytyksestä varkauteen.
Lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen kolmeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi varkaudesta, huumausainerikoksesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Äiti väittää, ettei ollut tietoinen vammojen vakavuudesta
Itä-Suomen hovioikeudessa asian käsittely jatkuu ainakin äidin saaman tuomion osalta, sillä sekä aluesyyttäjä Osmo Manninen että Muusa Rissanen ovat tyytymättömiä käräjäoikeuden ratkaisuun.
Hovioikeuteen toimitetussa valituksessa Rissanen vaatii, että oikeus hylkää syytteet törkeästä kuolemantuottamuksesta. Lisäksi Rissanen katsoo, että vankeusrangaistusta on joka tapauksessa alennettava ja se on muutettava ehdolliseksi. Kolmanneksi Rissanen vaatii, että hänet on vapautettava välittömästi.
Vaatimuksia Rissanen perustelee sillä, että lapsen kuolemaan johtaneet vammat syntyivät sillä aikaa, kun hän oli pois kotoa. Rissasen mukaan kuolemaa edeltävänä iltana lapsen vammoista ei myöskään voinut päätellä, että hän olisi ollut hengenvaarassa.
Syyttäjä: äidin olisi pitänyt ryhtyä toimiin
Aluesyyttäjä Osmo Manninen vaatii, että lapsen äiti tuomitaan myös pahoinpitelyrikoksesta ja että hänen vankeusrangaistustaan korotetaan.
Syyttäjän mielestä äidin toiminta myötävaikutti lapsen kuolemaan, vaikka lapsen vammat olivat isäpuolen aiheuttamia. Syyttäjän mukaan äiti laiminlöi velvollisuutensa ryhtyä riittäviin toimiin, vaikka hän oli tietoinen lapsen kärsimyksestä.
Syyttäjä korostaa, että lapsen äidillä on ollut erityinen huolenpito- ja suojaamisvelvollisuus pientä lastaan kohtaan.
Biologinen isä vaatii korvauksia
Myös kuolleen lapsen biologinen isä vaatii, että lapsen äiti on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä ja että hänen rangaistustaan korotetaan.
Lisäksi biologinen isä vaatii äidiltä 15 000 euron korvausta lapsen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus hylkäsi biologisen isän korvausvaatimukset, sillä oikeus katsoi, että isä oli jäänyt lapselleen etäiseksi eikä siksi ollut vahingonkorvauslain mukaan oikeutettu korvauksiin.
Isoäiti penää isäpuolelta yli 25 000 euron korvauksia
Kuolleen lapsen isoäiti puoli pyytää hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa. Hän tarvitsee luvan, koska valitus koskee vain korvauksia.
Isoäiti katsoo, että hän on ollut tiiviisti mukana kuolleen lapsen elämässä ja on siksi oikeutettu saamaan korvauksia kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus hylkäsi aiemmin isoäidin korvausvaatimukset. Oikeuden mukaan isoäiti ei kuulu korvaukseen oikeutettujen piiriin, koska hän ei ole asunut samassa taloudessa lapsen kanssa.
Mikäli hovioikeus myöntää isoäidille jatkokäsittelyluvan, vaatii isoäiti lapsen isäpuolta maksamaan 8 000 euron korvaukset kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä. Lisäksi isoäiti vaatii isäpuolta maksamaan hänelle korvauksia sairaanhoitokuluista ja ansionmenetyksestä noin 11 000 euron edestä.
Lopuksi isoäiti vaatii isäpuolta korvaamaan myös oikeudenkäyntikulut, yli 6 000 euroa.
Isäpuoli voi vielä halutessaan jättää vastavalituksen. Määräpäivä vastavalituksille on 16. huhtikuuta.