Helsingin Vuosaaren satama on Suomen vilkkain tuontisatama. Nyt suursatamassa on syvä hiljaisuus. Ohi liitävän lokin kiljaisu korostaa entisestään jähmettynyttä tunnelmaa.
Mutta huomenna aamuhämärissä meno on toinen.
Täällä ja muissakin satamissa alkaa viikkoja, ehkä kuukausia kestävä urakka lakon aikana syntyneen suman purkamiseksi.
Lakko venyi lopulta neljäksi viikoksi. Tuossa ajassa satamien kautta olisi kulkenut tavallisesti yli 100 000 tavarakonttia.
Maanantaiaamuna suma lähtee liikkeelle, mutta Vuosaaressa ei kuitenkaan näy tavallista korkeampia, taivaaseen ulottuvia konttipinoja.
– Työt ovat olleet neljä viikkoa seis. Se suma on nyt odottamassa pääsyä satamaan ja pääsyä mahdollisimman nopeasti satamasta läpi, sanoo huolintayhtiö Stevecon konttiterminaalitoiminnasta vastaava johtaja Tapani Tolonen.
Nyt päättyvä lakko on ollut poikkeuksellisen pitkä. Edelliset pitkät lakot vuonna 2010 ja viime vuonna kestivät molemmat ”vain” kaksi viikkoa.
Suomen satamien kautta kulkee tavallisesti 1,4 miljoonaa konttia vuodessa eli keskimäärin lähes 27 000 konttia viikossa.
Kuukaudessa on siis kertynyt valtava määrä kuljettamista odottavaa tuonti- ja vientitavaraa. Rästiin jääneen tavaran tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.
– Asiakkaiden omat varastot ovat varmasti aika täynnä ja mahdollisia välivarastoja matkan varrella on täytetty. Kova paine sieltä on tulossa, Tolonen ennakoi.
Maanantaiaamuna kello kuusi töihin palaaville ahtaajille on luvassa töitä – ja ylitöitä.
– Normaalituntien rajoissa pyritään tekemään niin paljon kuin mahdollista, mutta varmasti tällainen suma aiheuttaa sen, että myös ylitöitä joudutaan tekemään, Tolonen laskee.
Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutrun mukaan suman purkamisessa on turvauduttava ylitöihin, paljon.
– Jotta pystytään tämä summa hoitamaan, niin siihen tarvitaan ylitöitä ehdottomasti, Mutru sanoo.
Huolintayhtiö Finnsteven Helsingin ahtaajien pääluottamusmies Jape Lovén uskoo, että ylitöiden lisäksi lakon aikana syntyneen suman purkaminen tuo töitä työttömänä oleville tilapäisahtaajille.
– Heille on varmaan töitä tarjolla jonkun verran. Se on oikein hyvä asia.
Ylitöiden määrää ei Lovén osaa vielä arvioida, sillä kukaan ei tarkkaan tiedä kuinka suuren suman lakko on tuottanut. Pitkän lakon kuluessa esimerkiksi metsäyhtiöt ovat keskeyttäneet tuotantoaan, kun vienti on pysähtynyt ja varastot täyttyneet.
Neljän lakkoviikon aikana satamista ovat liikkuneet vain sellaiset kontit, jotka on voitu ajaa laivaan tai laivasta omalla vetoautolla ilman ahtaajan työpanosta.
Lakon ulkopuolelle rajattiin näitä kuljetuksia turvaamaan huoltovarmuutta ja esimerkiksi lääkekuljetuksia, mutta kaikkiaan niiden osuus on lähes mitätön osa tavalliseen liikennemäärään verrattuna.
Sekä Finnsteven Lovén että Stevecon Tolonen uskovat, että työantajien ja -tekijöiden välit ovat pysyneet kunnossa työtaistelusta huolimatta.
AKT usein mukana ”yhteisen hyvän tekemisessä”
Kuukauden työtaistelu tarkoittaa ahtaajille kertyvien lomapäivien menettämistä lakon ajalta.
– Oli tiedossa, että näin voi käydä. Ei siinä mitään, näin se menee.
Lovénin mukaan tämä se ei ole vaikuttanut lakkolaisten henkeen millään lailla.
– Kyllä he kokivat myös, että asia on niin tärkeä, että ei ole mitään syytä ruveta miettimään meneekö pari lomapäivää vai ei.
Lovén ei harmittele, että ahtaajat ovat olleet jälleen lakkorintaman etulinjassa.
– Me ollaan usein oltu mukana yhteisen hyvän tekemisessä ja saatu siitä sitten oma osamme kaikenlaisesta palautteesta niin hyvässä kuin huonossakin mielessä.
Hänen mukaansa lakkovalmiutta löytyy vieläkin, jos ”neuvottelupöydät eivät aukea”. Lakkojen tarkoituksena on ollut hänen mukaansa saada omaa ääntä kuuluviin ja lisätä tietoisuutta.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoi torstaina, että lakot päättyvät tämän viikon loppuun. Lovénin mukaan kyse on siitä, että nyt ”kokeillaan välillä pehmeitä keinoja”.
– On sanottu että pitäisi lopettaa lakot ja mennä töihin. Kokeillaan nyt sitten auttaako töihin meneminen. Vai onko tehtävä vielä jotain muuta.