Ison kokoluokan aurinkovoimaloissa on huima kasvuvauhti päällä.
Kun Suomen suurin, Kalajoen Juurakon voimala vuosi sitten valmistui, sen tehoksi mitattiin 10 megawattia.
Nyt suunnitellaan aurinkovoimaloita, joiden teho on yli kymmenkertainen.
Uudenkaupungin Kalannin 206 megawatin laitoksen rakennustyöt ovat jo käynnissä, mutta ei kasvu tähän jää. 400–500 megawatin voimaloita suunnitellaan muun muassa Ulvilaan, Huittisiin ja Säkylään.
Kestävän kehityksen valtion asiantuntija- ja palveluyritys Motiva seuraa aurinkoenergian kasvua mielenkiinnolla.
Siellä uskotaan, että teollisen mittaluokan aurinkovoimaloiden tuotantokapasiteetti voi kasvaa jopa 190-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Nykyinen 50 megawatin kokonaisteho kasvaisi siis liki 10 000 megawattiin vain muutamassa vuodessa.
Motivan tietojen mukaan rakennusvaiheessa on nyt kymmenkunta voimalahanketta. Luvitusvaiheessa niitä on noin 100 ja esiselvityksessä noin 40.
– Kaikki tähän mennessä julkaistut voimalahankkeet eivät välttämättä toteudu suunnitellussa laajuudessa tai ollenkaan. Toisaalta tulevaisuudessa julkistetaan uusia hankkeita, jotka eivät vielä näy luvuissa, arvioi asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.
Näyttää siis siltä, että alan toimijat uskovat vihreän sähkön kysynnän kasvavan roimasti, kun fossiiliselle energialle pitää löytää korvaavaa tuotantoa ja liikenne sähköistyy reippain harppauksin.
Aurinkopaneeleiden halpeneminen on toinen syy alan kasvuun.
Lupaprosessi on vielä kirjava
Teollisen luokan aurinkovoimaloiden rakentaminen ryöpsähti Suomessa niin nopeasti, että moni asia laahaa perässä.
– Suomessa ei ole ennen jouduttu kaavoittamaan tai luvittamaan näitä, ja hankekehittäjille on tuottanut päänvaivaa, jos käytännöt kunnissa tai ely-keskuksissa ovat olleet erilaiset, Veli-Matti Virtanen Motivasta kuvailee.
Hämmennyksen uskotaan hälvenevän, kun ympäristöministeriön tuoreet ohjeistukset lähiaikoina julkistetaan.
Kun isoa aurinkovoimalaa luvitetaan, tarvitaan hankesuunnitelman osana arvio aurinkovoimalan ympäristövaikutuksista ja mahdollisesti vielä ympäristövaikutusten arviointimenettely.
Prosessi voi mennä läpi vuodessa, mutta isomman voimalan kanssa kestää kauemmin.
Pellolle on helppo rakentaa
Suunnitelmissa olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimaloista iso osa on sijoittumassa pellolle. Tasaiselle maalle on helppoa ja edullista rakentaa.
– Monilla tiloilla on huonoa peltoa ja vajaatuottoisia metsäalueita. Energiantuotannossa ne ovat hyviä alueita, sanoo Paavo Myllymäki MTK Varsinais-Suomesta.
Motivan Virtanen on samoilla linjoilla. Hyvää peltoa ei Virtasen mukaan lähtökohtaisesti käytetä.
Omat paneelit vai pelto vuokralle?
Isoa aurinkovoimalaa hallinnoidaan maanomistajan kannalta yleensä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.
Maa-alan voi vuokrata esimerkiksi 30 vuodeksi toimijalle, joka rakentaa voimalan ja kerää siitä tuoton. Tämä ottaa yrittämisen riskin, ja maanomistaja saa säännöllisen tulon vuokrana.
Toinen tapa on rakentaa aurinkovoimala omalla rahalla, omalla riskillä, ja kerätä tuotto omaan taskuun.
Yrittäjä Mårten Forss Westankärrin tilalta kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Hän päätti perustaa oman aurinkovoimalaitoksen kotimailleen Kemiönsaareen.
Nyt kaikki 3 600 paneelia ovat tuottaneet sähköä syksystä asti. Aurinkoisina päivinä tehoa löytyy kahden megawatin verran. Vuotuisella sähkömäärällä lämmittää laskennallisesti 100 omakotitaloa.
Forss myy sähköä tukkurille tai sähköyhtiölle.
– Tavoitteena on löytää loppuasiakas, joka ostaisi koko tuotannon, hän sanoo.
Forssin laskelmien mukaan paneelien takaisinmaksuaika on pidentynyt muutamalla vuodella sähkön halpenemisen myötä. Hän on miettinyt akkujen hankkimista sähkön varastoimiseen silloin, kun vähäisen käytön takia sähkön hinta liikkuu nollan tasolla.
Forss kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa sähköä käytetään entistä enemmän juuri päiväsaikaan, jolloin paneelit tuottavat parhaiten.
Vuokrasopimus kannattaa lukea tarkkaan
Varsinkin isompien teollisten aurinkovoimahankkeiden taustalla on kansainvälinen tai iso kotimainen toimija, joka haluaa vuokrata maata ja rakentaa voimalan.
Paavo Myllymäki MTK:sta kannustaa maanomistajia ottamaan selvää toimijoiden aikeista ja taustoista, ettei käy niin, että jonain päivinä koko yhtiötä ei enää ole.
Ennen sopimuksen allekirjoittamista on syytä selvittää, voiko voimala-alue palautua pelloksi, kun vuokra-aika umpeutuu, ja kuka alueen siivoaa paneeleista ja telineistä.
Kun pelto muuttuu energiantuotantoalueeksi, viljelijä ei saa alueesta enää maataloustukea.