Tänään käynnistyy vaalit, joissa on enemmän äänioikeutettuja kuin Helsingissä asukkaita.
HOK-Elannon edustajiston vaalien järjestäminen maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa, ja käytössä on vaalikoneet ja ehdokaslistat samaan tapaan kuin vaikka kunta- tai eduskuntavaaleissa.
Ehdokkaistakin merkittävä osa on samoja: yli tuhannen ehdokkaan joukossa on 15 istuvaa kansanedustajaa ja pitkä rivi kaupunginvaltuutettuja ja muita merkittävässä asemassa olevia kansalaisia.
Mitä osuuskaupan edustajisto tarkalleen ottaen tekee, eli mistä vaaleissa äänestetään? Ja miksi lähes kaikki nykyiset eduskuntapuolueet asettavat vaaleihin ehdokkaita?
Poliittiset valtasuhteet näkyvät aloitteissa
HOK-Elannon tämän päivän toiminnan ymmärtämiseksi on tarpeellista tietää pari perusasiaa sen historiasta.
Lyhyt versio menee näin: Lähes koko 1900-luvun ajan Helsingissä toimi erikseen kaupan alan osuusliikkeet HOK ja Elanto. Niistä Elanto oli taustaltaan vasemmistolainen ja HOK enemmän yleisporvallinen.
– Osuuskunnat ovat vanhastaan olleet aika naimisissa yleisen poliittisen liikehdinnän kanssa. Kaupassa käyminen on ollut samalla tavalla poliittinen valinta kuin muukin järjestötoiminta Suomessa aiemmin, sanoo Veikko Eranti.
Eranti toimii kaupunkisosiologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Koneen säätiön rahoittamaa totaalidemokratia-tutkimushanketta, joka käsittelee erilaisia demokraattisia instituutioita, kuten kuntia, seurakuntia ja myös HOK-Elantoa.
Eranti muistuttaa, että nykyisin HOK-Elanto on käytännössä ainoa pääkaupunkiseudulla vähittäistavarakaupan alalla toimiva osuuskauppa. Sen toimialue kattaa pääkaupunkiseudun sekä Keski-Uudenmaan kehyskunnat.
Vuonna 2004 tapahtuneen fuusion myötä syntyi HOK-Elanto. Se johti nykytilanteeseen, jossa edustajiston jäsenet tulevat useista eri puolueista ja taustaryhmistä.
Kahdesti vuodessa kokoontuvan edustajiston tehtäviin kuuluvat tilinpäätöksen vahvistaminen, mahdollisen ylijäämän käytöstä päättäminen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinta.
Astetta kiinnostavampi ja poliittisesti näkyvämpi osa edustajiston toimintaa ovat aloitteet.
Parin viime vuoden aikana edustajiston kokouksissa on käsitelty aloitteiden kautta esimerkiksi Thermacell-hyttyskarkotuslaitteen myynnin lopettamista, kokoaikaisten työsopimusten lisäämistä kaupan ja ravintolan alalla, tuotteiden hankinnan lopettamista sotilasmiehitysalueilta sekä Prisma-tavaratalon perustamista Länsi-Vantaalle.
HOK-Elannon varsinaista liiketoimintaa johtaa hallitus ja toimiva johto. Vaaleilla valittu edustajisto ei siis päätä esimerkiksi uusien tavaratalojen sijainneista tai alennuskampanjoista.
HOK-Elannon toimitusjohtajan Veli-Matti Liimataisen mukaan edustajiston kautta johto saa hyvän käsityksen siitä, miten erilaiset ihmiset ajattelevat eri asioista.
– Monet keskusteluissa esiin tulevat asiat liittyvät vaikkapa monikulttuurisuuteen, kieliasioihin ja ihmisten työllistymiseen. Edustajiston keskusteluista ja viestienvaihdosta syntyy toimivalle johdolle hyvä reaalimaailman kuva siitä, minkälaisia ajatuksia erilaisista asioista erilaisilla viiteryhmillä on.
Edustajistolla ja sen monipuolisuudella on merkitystä, sanoo myös apulaisprofessori Veikko Eranti.
– Jos kuvitellaan, että edustajistoon valittaisiin vaikka pelkästään perussuomalaisia, se varmasti näkyisi siinä, millaisia kauppoja S-marketit, Prismat ja Alepat olisivat. Osuuskaupan demokraattinen rakenne luo siis demokraattisia mahdollisuuksia.
HOK-Elanto maksaa puolueille tukea
Miksi sitten poliittiset puolueet asettavat vuodesta toiseen ehdokkaita HOK-Elannon vaaleihin?
Apulaisprofessori Veikko Erantin mukaan ehkä tärkein syy on näkyvyys.
– Nämä ovat aika isot vaalit. Suunnilleen 80 prosenttia pääkaupunkiseudun talouksista kuuluu HOK-Elantoon. Monella puolueella on varmasti ajatus, että vaalit kuin vaalit, niissä pitää totuttaa ihmiset äänestämään omia tyyppejä.
Eranti myös muistuttaa, että osuuskuntamallista huolimatta HOK-Elanto on kaupallinen toimija, joka on useilla alueilla alansa markkinajohtaja. Esimerkiksi kaavoituspäätöksillä on valtava merkitys liiketoiminnalle.
Tässä tullaan herkälle alueelle: kun osin samat henkilöt istuvat kaupunginvaltuustoissa ja HOK-Elannon edustajistossa, avoimuus- ja jääviyskysymykset korostuvat. Eranti kuitenkin arvioi tämän päivän kuntapolitiikan olevan Helsingin seudulla varsin läpinäkyvää.
– Täällä ei pitkälle pötkitä millään patruunoiden kassakaappisopimuksilla. Mutta kun mennään pienempiin kuntiin, henkilöihin ja asetelmiin voi liittyä monenlaista muutakin dynamiikkaa.
Erilaisia ristikytköksiä on olemassa edelleenkin. Yksi vähemmän tunnettu asia liittyy järjestelyyn, jonka perusteella HOK-Elanto tukee edustajistoryhmiä kymmenillä tuhansilla euroilla vuosittain ostamalla ilmoituksia puolueiden lehtiin.
HOK-Elannon toimitusjohtajan Veli-Matti Liimataisen mukaan tukijärjestely liittyy vaalien mittakaavaan: vaaleissa ovat mukana lähes kaikki toimialueella vaikuttavat poliittiset ryhmittymät sekä erilaisia muita ryhmiä. HOK-Elanto tukee näitä rahallisesti ja tuen suuruus määräytyy edustajiston voimasuhteiden mukaisesti. Yksittäisen ryhmän saama tuki on vaihdellut vuosittain noin 800 eurosta noin 15 000 euroon.
– Meillä on paljon jäseniä, paljon äänioikeutettuja ja vaalit pitää saada vietyä läpi. Tätä kautta on syntynyt tämmöinen edustajistoryhmien tuki, joka pohjaa edustajistoryhmien kokoonpanoon. Siitä on ihan avoimesti periaatteet ja euromäärät meidän nettisivuilla nähtävillä ollut jo vuosien ajan.
