Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt lähes puolella 2000-luvun aikana, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke). Vuonna 2021 kunkin suomalaisen hiilijalanjälki oli keskimäärin 7,7 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, kun vuonna 2000 luku oli noin 14 tonnia.
Syken erikoistutkija Hannu Savolaisen mukaan muutoksen taustalla on tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen Suomessa ja ulkomailla. Suomessa etenkin energiasektori on puhdistunut, mikä välittyy kaikkeen tuotantoon.
Syken selvityksen tarkastelujaksolla eniten ovat vähentyneet asumisen ja siihen liittyvän energiankulutuksen päästöt, noin 60 prosenttia. Liikkumisen päästöt ovat vähentyneet 43 prosenttia, tavaroiden ja palveluiden kulutuksen 32 prosenttia ja elintarvikkeiden 17 prosenttia.
Tavaroiden osuus hiilijalanjäljestä kasvaa
Savolaisen mukaan Syken tuottamat arviot suomalaisen keskimääräisestä kulutuksen hiilijalanjäljestä ovat vuosien aikana tarkentuneet. Esimerkiksi vielä viisi vuotta sitten hiilijalanjäljen laskua ei nähty tuloksissa yhtä voimakkaana.
– Nyt näemme selkeämmin, miten ulkomailla tapahtuneet kasvihuonepäästöjen vähenemiset heijastuvat suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjälkeen pienentävästi, Savolainen toteaa Ylen Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta Savolainen korostaa, että Suomessa ollaan hiilijalanjäljen suhteen vielä kaukana globaalisti kestävästä tasosta.
Vaikka kotitalouksien euromääräinen kulutus tavaroihin on pysynyt tasaisena, on tavaroiden osuus hiilijalanjäljestä kasvanut. Muun muassa kotitalouksien kasvava kulutus ja kulutuksen suuntautuminen hieman enemmän päästöjä aiheuttaviin tuotteisiin on pienentänyt tuotannon puhdistumisen vaikutusta. Tavaroiden hiilijalanjälki on tyypillisesti korkeampi kuin palveluiden.
– Kun tavaroiden hiilijalanjälki ei pienene yhtä nopeasti kuin palveluiden, niin niiden rooli hiilijalanjäljessä kasvaa, Savolainen toteaa.
Henkilökohtaisilla ratkaisuilla suuri merkitys
Hiilijalanjäljen pienentäminen entisestään vaatii Savolaisen mukaan jatkossa lisää toimia päättäjiltä, yrityksiltä ja kansalaisilta.
Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Savolaisen muistuttaa, että jokainen voi tehdä jotakin hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Usein ympäristöteot tuovat mukanaan myös taloudellisia säästöjä kotitaloudelle.
– Jos me syödään vähän vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia, niin se vie asioita oikeaan suuntaan. Ja liikkumisessa käytetään vähän enemmän lihasvoimaa ja julkista liikennettä siellä missä mahdollista.
Uusien tavaroiden ostamisen sijaan kannattaa Savolaisen mukaan pyrkiä korjaamaan ja uudelleenkäyttämään vanhoja. Kulutusta tulisi mahdollisuuksien mukaan laajemminkin kohdistaa tavaroiden sijaan vähäpäästöisempiin palveluihin. Tällä olisi myös Suomen talouden kannalta positiivisia vaikutuksia.
– Palvelut ovat tyypillisesti kotimaisia, jolloin eurot jäävät Suomeen ja suomalaisia työllistyy. Monet tavarat ovat tuontituotteita, jolloin talous- ja työllisyysvaikutukset tapahtuvat Suomen rajojen ulkopuolella, Savolainen kertoo.
Juttua täydennetty klo 11.53: Juttuun lisätty otteita Hannu Savolaisen Ylen Radio Suomen Päivälle antamasta haastattelusta.