Lapin hyvinvointialueen yt-neuvottelut ovat yhä kesken. Lapha aloitti helmikuun lopussa koko henkilöstöään koskevat neuvottelut. Tuolloin kerrottiin, että mahdolliset irtisanomiset voivat koskea enimmillään 250 työntekijää.
Yt-neuvotteluiden syynä ovat tarve leikata menoja sekä muuttaa palvelurakennetta. Laphan henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen sanoo, että tulevista muutoksista ei ole vielä päätöksiä. Niitä tekevät yt-neuvotteluiden jälkeen aluehallitus ja -valtuusto.
Kuittisen mukaan neuvotteluissa on puhuttu eniten työtehtävien muutoksista, mutta myös irtisanomisista ja lomautuksista. Näin Marjo Kuittinen vastaa Ylen kysymyksiin:
Onko kaikkien henkilöstöryhmien kanssa keskusteltu?
– Neuvottelut käydään edustuksellisesti henkilökunnan edustajien eli pääluottamusmiesten kanssa, neuvotteluja on ollut toimialakohtaisesti kaikkien henkilöstön edustajien kanssa.
Onko käyty myös henkilökohtaisia neuvotteluita osan kanssa?
– Ei, yhteistoimintaneuvottelut käydään edustuksellisesti.
Joko yksittäisillä henkilöillä on tietoa siitä, mitä heillä voi olla edessään?
– Henkilöstölle on tiedotettu neuvotteluiden edetessä jokaisen neuvottelun jälkeen, mistä asioista neuvotteluissa on keskusteltu. Myös palvelustrategiasta ja sopeuttamisohjelmasta on järjestetty henkilöstölle useita info- ja keskustelutilaisuuksia. Tarkkoja, yksittäistä työntekijää koskevia tietoja ei vielä ole, koska päätöksiä siitä, millaisia muutoksia mahdollisesti toteutuu ei ole vielä tehty. Näihin liittyviä päätöksiä tehdään aluehallituksessa ja aluevaltuustossa, ei yhteistoimintaneuvotteluissa.
Voiko osa siirtyä esimiestehtävistä niin sanotusti suorittavalle tasolle?
– Tämän tyyppiset muutokset ovat mahdollisia.
Onko tulevien lomautusten pituuksista jo tietoa?
– Ei.
Onko Laphassa liikaa hallinnollisia työntekijöitä, vähemmällä saisi samat työt tehtyä?
– Toimintoja pyritään tehostamaan ja mahdollisuuksien mukaan myös automatisoimaan, ja tämä voi tulevaisuudessa vähentää hallinnon työmäärää. Nykyisessä tilanteessa hallinnon työntekijöitä ei nähdäkseni ole liikaa, ilman heidän työpanostaan sote-henkilöstön ja erityisesti lähiesihenkilöiden hallinnollisen työn määrä ja siihen kuluva aika kasvaisi entisestään.
Onko Laphassa liikaa esimiehiä, johtajia, ja tehtäviä pystyy yhdistämään?
– Kun lähdemme siirtymään muutosvaiheesta kohti Laphan vakiintunutta toimintaa, tullaan johtamisjärjestelmä ja myös esihenkilöiden määrä ilman muuta arvioimaan. Esihenkilö on kuitenkin keskeisessä asemassa yksikkönsä päivittäisen toiminnan turvaamisessa ja yksikön toiminnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä, ja myös esihenkilötyön arvo tulee tunnistaa.
Kun Laphan sote-rakennetta perustettiin ja tehtiin ensimmäisiä rekrytointeja, rekryt aloitettiin johtajista, sitten edettiin päälliköihin. Tuliko johtajatehtäviä enemmän kuin niitä oli ollut yhteensä kahdessa sairaanhoitopiirissä ja kuntien sotepalveluissa? Tehtiinkö jälkikäteen ajatellen virhe tässä palkkausjärjestyksessä?
– Varmasti tilanne on molemmin päin, toimintojen laajuudesta johtuen voi olla uusia johtaja-/päällikkötehtäviä joita kuntien/sairaanhoitopiirien aikaan ei ollut, mutta päällekkäisiä tehtäviä on jäänyt myös pois.
Esimerkiksi hyvinvointialuejohtajan virka on uusi, mutta yhdistymisen jälkeen sairaanhoitopiirin johtajan virat lakkasivat sekä Lapin sairaanhoitopiiriltä että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriltä ja kuntayhtymän johtajan virka lakkasi Kolpeneelta.
Samoin esimerkiksi talousjohtajia, henkilöstöjohtajia sekä tietohallintojohtajia, ja niin edelleen, oli aiemmin molemmissa sairaanhoitopiireissä. Yhdistymisen jälkeen näiden määrä väheni yhteen. Myös esimerkiksi perusturvajohtajien tehtäviä lakkasi siirtymisen jälkeen.
Tutkimusjohtajaa lukuun ottamatta kaikki Laphan toimiala- ja vastuualuejohtajat ovat siirtyneet Laphan johtotehtäviin aiemmilta kunnilta, kuntayhtymiltä tai sairaanhoitopiireiltä.
15.4. klo 17.30 korjattu otsikkoa, että aluevaltuusto päättää palveluja koskevista päätöksistä, ei mahdollisista yt-menettelyn henkilöstövaikutuksista.