Aikuiskoulutustuen lakkauttamista voisi paikata lainaperusteisella mallilla ja opintotuen käytön laajentamisella. Tuki on tarkoitus lakkauttaa elokuun alussa. Asian käsittely eduskunnassa on kesken.
Lakkautettavan aikuiskoulutustuen korvaajaa selvittäneen työryhmän loppuraportti on valmistunut. Työryhmän tehtävänä oli etsiä keinoja, joilla työuran aikaista oppimista voidaan kehittää.
Mikäli työryhmän ehdotukset otetaan käyttöön, vastaisuudessa opintojen aikainen toimeentulo voisi olla entistä enemmän lainapainotteinen.
Raportin mukaan aikuisopiskelijoiden toimeentuloa voitaisiin tukea opintojen aikana opintolainan valtiontakauksella. Takaus voitaisiin myöntää 10 kuukauden ajalle.
Samalla ehdotetaan opintotuen kehittämistä siten, että se tukisi paremmin työuran aikaista opiskelua. Tämä voitaisiin toteuttaa lisäämällä korkeakouluopintoihin myönnettäviä tukikuukausia.
Mikäli tukikuukausia kasvatettaisiin nykyisestä 10 kuukaudella ja tukea saavia aikuisopiskelijoita olisi vuosittain 1 000, se nostaisi opintotukimenoja noin 2,8 miljoonalla eurolla. Samalla ryhmä ehdottaa myös opintotuen vuositulorajojen nostamista aikuisopiskelijoille.
Ryhmä ehdottaa myös muun muassa työnantajien vastuun lisäämistä henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.
Työryhmässä mukana olleet palkansaajajärjestöt jättivät raporttiin eriävän mielipiteen.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n, STTK:n ja Akavan mukaan työryhmän ehdotukset eivät vastaa toimeksiantoa. Järjestöt vastustavat aikuiskoulutustuen korvaamista opintotukeen tai lainaan perustuvalla mallilla. Palkansaajapuolen mukaan ehdotukset siirtäisivät vastuun koulutuksen aikaisesta toimeentulosta yksilölle ja lisäisivät sukupuolten epätasa-arvoa työelämässä.
Esimerkiksi vuonna 2022 tuensaajista kolme neljäsosaa oli naisia. Kolmannes tuensaajista opiskeli sosiaali-, terveys- tai liikunta-alaa.
Palkansaajapuoli esitti myös huolensa katkoksesta aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja muiden tukimallien voimaantulon välillä.
Myös työnantajapuoli toivoi raporttiin täydennyksiä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien mukaan nyt esitetyt ratkaisut eivät riitä korvaamaan aikuiskoulutustuen lakkauttamista. KT:n mukaan raportti ei onnistu vastaamaan esimerkiksi sote-alan erityistarpeisiin.
Työministeri Arto Satonen (kok.) on nyt kutsunut sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan työntekijä- ja työnantajajärjestöt keskustelemaan mahdollisuudesta perustaa uusi vakuutuskassa, jonka avulla voitaisiin tukea henkilöstön työuran aikaista kouluttautumista alan sisällä.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Suomen yrittäjien mukaan mikäli työnantajien roolia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa kasvatetaan, sen esteet pitää poistaa.
Työnantajapuolen mukaan esimerkiksi oppisopimuksen käytön laajentamista tukisi se, että oppisopimuksen perusteena olevaa tuntimäärää lasketaan. Tämä mahdollistaisi oppisopimuksen laajemman hyödyntämisen esimerkiksi osa-aikatyössä.
Tuen lakkauttamista perustellaan muun muassa sillä, etteivät sen hyödyt julkiselle taloudelle riitä kattamaan sen kustannuksia.
Vuonna 2022 aikuiskoulutustukea maksettiin yli 30 000 henkilölle. Tukea maksettiin yhteensä 178 miljoonaa euroa.