Ammattiliitot suomivat kovin sanoin hallituksen suunnitelmia laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin. Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömään kenttään on yksi ay-liikettä eniten hiertävistä hallituksen työelämämuutoksista.
Erimielisenä päättyneen työryhmän työn pohjalta sorvattua hallituksen esitysluonnosta koskeva lausuntokierros päättyi tänään.
Kuten monet muutkin työelämämuutokset, myös paikallisen sopimisen laajentamista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa ovat mukana työnantaja- ja työntekijäjärjestöt. Palkansaajajärjestöt jättivät työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen.
Esimerkiksi Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT katsoi nyt antamassaan lausuntopalautteessa, että esitys pitäisi palauttaa bumerangina takaisin kolmikantaan. Työntekijäpuoli on kokenut, ettei se ole tullut neuvotteluissa aidosti kuulluksi.
– Esityksen valmistelu ei ole ollut palkansaajapuolen edustajille tasapuolinen, eikä työntekijäpuolten perusteltuja näkemyksiä ole huomioitu. AKT katsoo, että nyt valmisteltu hallituksen esitysluonnos tulee palauttaa aitoon kolmikantaiseen valmisteluun, jossa jokaisen osapuolen näkökulmat tulevat huomioiduksi tasapuolisesti.
Lausuntopalautteessaan ammattiliittot painottavat kannattavansa lähtökohtaisesti paikallista sopimista. Työehtosopimuksissa voidaan antaa mahdollisuus sopia paikallisesti monista työlakien säännöksistä, ja tämä palvelee usein niin työntekijöitä kuin työnantajia.
Tapa, jolla sopimista halutaan laajentaa työnantajaliittoihin kuulumattomiin yrityksiin, herättää kuitenkin kritiikkiä. Työntekijäpuoli katsoo, että liittoon kuulumattomat yritykset saisivat paikallisessa sopimisessa etulyöntiaseman.
– Järjestäytymättömissä yrityksissä tehtäviin paikallisiin sopimuksiin ei kohdistu samanlaista työehtosopimusosapuolten valvontaa kuin järjestäytyneessä kentässä, eikä vähäisillä resursseilla suoritettava viranomaisvalvonta voi mitenkään riittää paikallisten sopimusten valvontaan. Esitetty malli heikentää merkittävästi työnantajien kannusteita järjestäytyä, Ammattiliitto Jyty kirjoittaa lausunnossaan.
Huolta myös neuvotteluasetelman tasapuolisuudesta
Työntekijäpuolta hiertää suunnitelmissa moni muukin asia. Työntekijäleiri katsoo muun muassa, että muutosten tulisi paremmin turvata tasapuolinen neuvotteluasema henkilöstön ja yrityksen välillä.
Yksi ongelmaksi koettu kohta on, kuka paikallisesti sovittaessa voi toimia henkilöstön edustajana.
Lausunnolla olleen hallituksen esitysluonnoksen mukaan paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun tai henkilöstön kanssa, jos työehtosopimuksen edellyttämää henkilöstön edustajaa ei ole ja työehtosopimuksessa ei ole sovittu vaihtoehtoehtoisesta menettelystä.
Henkilöstön edustaja määräytyisi viime kädessä lain nojalla. Tämä koskisi sekä työnantajaliittoon kuuluvia että niihin kuulumattomia yrityksiä.
Luonnoksessa esitetään myös, että yleissitovan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies edustaisi järjestäytymättömissä yrityksissä vain niitä työntekijöitä, jotka ovat voineet osallistua hänen valintaansa. Luottamusmies siis edustaisi neuvotteluissa vain ammattiliittoon kuuluvia, ei siis välttämättä koko henkilöstöä.
Jos luottamusvaltuutettu tekee paikallisia sopimuksia, hallituksen esitysluonnoksen mukaan työnantajan pitäisi edistää hänen valmiuksiaan tehtävän hoitoon. Ammattiliittoja tämä ei vakuuta. Esimerkiksi Teollisuusliitto katsoo, että samanaikaisesti myös hallituksen ajamat muut muutokset heikentävät valtuutetun asemaa.
– Samaan aikaan hallitus edistää yhteistoimintalain soveltamisalan supistamista koskemaan vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Tämä muutos päinvastoin heikentää luottamusvaltuutetun valmiuksia 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä.
Työtuomioistuin ja avi: Sopimusriidat lisääntyvät, työntekijöiden tasapuolinen kohtelu vaarantuu
Työtuomioistuimen mukaan lakiluonnos muun muassa jättää epäselväksi, miten puhevaltaa käyttävät tahot määräytyvät paikallisen sopimusten tulkintariidoissa.
Työtuomioistuin arvioi, että paikallisia sopimuksia koskevat riidat voivat kasvattaa tuomioistuimen työtä merkittävästi, toisin kuin luonnoksessa on arvioitu.
Työsuojeluviranomainen aluehallintovirasto (avi) arvioi, että työntekijöiden tasapuolinen kohtalo voisi lainmuutosten myötä vaarantua.
Lakiluonnoksen mukaan luottamusmies edustaisi vain hänen valintaansa osallistuneita työntekijöitä. Avin mukaan epäselväksi jää, miten ratkaistaan tilanteet, joissa järjestäytyneitä työntekijöitä edustaa luottamusmies ja järjestäytymättömiä luottamusvaltuutettu, mutta paikallinen sopimus saavutetaan vain toisen kanssa.
Liitoissa huoli sopimusten yleissitovuudesta
Työntekijäpuoli tulkitsee paikallisen sopimisen laajentamisen heikentävän yritysten halua järjestäytyä työnantajaliittoihin. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan riskiä yritysten järjestäytymishalujen merkittävään laskuun ei kuitenkaan ole.
Työntekijäpuolen mukaan yritysten järjestäytymisen laskun katsotaan johtavan työehtosopimusten yleissitovuuden murentumiseen ja siihen, ettei työsuhteiden vähimmäisehtoja enää voitaisi turvata työehtosopimuksilla.
Yleissitovuus määrittyy sen perusteella kuinka iso osa alan työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä. Yleissitova työehtosopimus velvoittaa myös liittoon kuulumattomia työnantajia.
Teollisuusliitto on ilmoittanut tuovansa paikallisen sopimisen syksyn liittokierroksen pöytiin, mikäli hallitus puskee suunnitelmansa läpi. Liitto kertonut jopa harkitsevansa irtautuvansa kokonaan paikallisesta sopimisesta. Tulevasta kierroksesta ennakoidaan muutenkin vaikeaa.
Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömään kenttään tuo yritykset keskenään samalle viivalle.
Asia etenee nyt jatkovalmisteluun, ja lakiesitys aiotaan antaa eduskunnalle kesäkuussa. Laki on tarkoitus saada voimaan jo ensi vuoden alussa.
Paikallisen sopimisen laajentaminen on yksi monista ay-liikeen vastustamista hallituksen työelämämuutoksista. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n jäsenliittojen järjestämät, neljä viikkoa kestäneet poliittiset lakot päättyivät viikonvaihteessa.
SAK:n hallitus kokoontuu puimaan lakkojen mahdollista jatkoa seuraavan kerran kehysriihen jälkeen 18. huhtikuuta.
Juttua päivitetty 12.4. klo 19.10: Juttua täydennetty työtuomioistuimen ja aluehallintoviraston antamilla lausunnoilla.