Saimaan rantoja noudatteleva Viljakansaarentie Etelä-Savon Puumalassa on parhaat päivänsä nähnyt jo vuosia sitten.
16 kilometriä pitkä öljysorapäällysteinen tie on värikäs kokoelma vanhaa öljysoraa, paikkauksia, painaumia, kuoppia ja kohoumia.
– Tietokilpailukysymys: Kuinka monta maakiveä tien pohjalta poistetaan? Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva kysyy, ja vastaa itse:
– 344.
Tien kunnostamista on toivottu ja odotettu vuosikausia. Valtion rahakirstusta tarvittavia miljoonia ei kuitenkaan ole löytynyt.
– Varsin selvästi meille ely-keskuksesta kerrottiin, että rahaa ei löydy, Niina Kuuva kertoo.
Kunnalla vahva talous
Reilun 2 000 asukkaan Puumalassa ei jääty neuvottomiksi. Kunnalla on erittäin vahva talous: taseessa on lähes 12 miljoonaa euroa omia varoja. Ne vastaavat parin vuoden verotuloja.
Puumalan päättäjät myönsivät rahat tien kunnostamiseen yksimielisesti.
Puumala on rakentanut ely-keskuksen kanssa kolmikantaisen rahoituskehikon, jossa kunta maksaa kolmen miljoonan euron kustannuksilta kuudesosan ja valtion kolmasosan. Puolet euroista haetaan EU:n aluekehitysrahastosta.
Pohjois-Savon ely-keskuksesta kerrotaan, että rahoituspäätöstä odotetaan kesäkuun aikana. Parhaimmillaan tien kunnostus pääsee käyntiin jo loppukesällä.
Yrittäjä helisemässä
Tien varrella on 120 ympärivuotista taloa, useita satoja vapaa-ajanasuntoja sekä useita yrityksiä.
Yksi niistä on Arilahden konepaja, joka rakentaa metsäkoneiden siirtelyyn tarkoitettuja kuljetusautoa. Yrittäjä Ahti Arilahden mukaan tiestä on harmia yritykselle jatkuvasti.
– Meillä on kelirikko 365 päivää vuodessa.
Yritys rakentaa kuorma-auton nupin perään kuljetusalustan Suomen ja Ruotsin markkinoille.
– Meidän pitää itse hakea nupit Imatran tieltä, sillä täysperävaunuautojen kuskit eivät suostu Viljakansaarentietä ajamaan, Arilahti sanoo
Myös luovutuskelpoisten autojen koeajot ajetaan kymmenen kilometrin päässä.
Arilahti on seurannut tien kunnon heikkenemistä aitiopaikalta kymmeniä vuosia. Erilaisia vaaratilanteita on sattunut vuosien varrella.
– Kerran raskaasta ajoneuvosta katkennut jousi meni henkilöauton pohjasta läpi. Yhdellä välilevyn pullistumasta kärsineellä asukkaalle oli hyvin tuskainen taival ambulanssin kyydillä sairaalaan.
Lisärahakaan ei riitä kaikkeen
Huonokuntoisia teitä Suomessa riittää. Viljakansaarentien kaltaisille tieosuuksia tuskin rahaa riittää jatkossakaan, vaikka perusväylänpidon rahoitusta on Itä-Suomessakin nostettu 80 miljoonasta 130 miljoonaan euroon.
Pohjois-Savon ely-keskuksen yksikönpäällikkö Mirko Juppi kertoo, että itäisen Suomen kolmessa maakunnassa on 1 000 kilometriä huonokuntoisia päällystettyjä seutu- ja yhdysteitä.
– Viljakansaarentie on toki huonokuntoinen, mutta siitä luokitellaan huonoksi vain 4,6 kilometriä ja se on kuitenkin vähäliikenteinen.
Hän muistuttaa, että miljoonan euron satsaus on merkittävä osana yhteisrahoitusta.
Kunnanjohtaja Niina Kuuvan mukaan EU:n aluekehitysrahan käyttäminen tien kunnostamiseen on perusteltua, vaikka tiet kuuluvat perinteisesti valtion vastuulle.
Viljakansaarentien parannuksesta hyötyvät seudun asukkaiden lisäksi puunjalostusteollisuus sekä matkailualan yritykset.
– Parempi tie vaikuttaa myös saaressa olevien kiinteistöjen arvoon.
Mirko Juppi arvioi, että kolmikantaista rahoitusmalli on käytetty Itä-Suomessa kymmenkunta kertaa vuoden 2010 jälkeen.