Mistä puhutaan?
NHL:n uusi sukupolvi on rynninyt sadan syöttöpisteen kerhoon. Edmontonin Connor McDavid sekä Tampan Nikita Kutšerov ylsivät runkosarjassa tähän huimaan saavutukseen. Aiemmin siihen olivat yltäneet ainoastaan suuruudet Bobby Orr, Wayne Gretzky ja Mario Lemieux.
– Ihan käsittämätöntä! Puhumme koko ajan, miten peli on nopeutunut, puolustus- ja alivoimapelit parantuneet ja niin edelleen. Lajitaito ja optiot, mitä heillä on päässään, ja miten he kenttää alati skannaavat, niin kyllähän se on taidetta, Yle Urheilun asiantuntija Ismo Lehkonen hehkuttaa.
– Jätkät, jotka saavat nauttia tuollaisesta tarjoilusta, voivat ihan oikeasti vain kurvailla paikoille.
Lehkonen hehkuttaa, miten peli ”hidastuu” McDavidin ja Kutšerovin silmissä: molemmat pystyvät tekemään taidokkaita ratkaisuja kovastakin vauhdista.
– McDavid tuhoaa vauhdillaan. Hän näkee myös taustalta tulevat jätkät, Lehkonen huomauttaa.
Kutšerovia asiantuntija vertaa uimahyppääjiin, jotka opettelevat tekemään kahden sekunnin asiat yhdessä sekunnissa.
– Hän on ihan ihme peto. Syöttöä haltuun ottaessaan hän kykenee lukemaan vastustajan mailapaineen, ja sitten syöttö lähtee milloin lättynä, milloin jalkojen välistä ja milloin mailan ja luistimen välistä. Ja sitten on vielä käsittämätön kyky syöttää kovaa ja tarkasti ensimmäisellä kosketuksella.
McDavidin tapauksessa hämmennystä – ja arvostusta – on lisännyt kyky muuttua yhdessä kaudessa 64 maalin tekijästä 100 syötön antajaksi. Tämä kertoo kaiken siitä, miksi kanadalainen on ylivertainen sukupolvitalentti.
Lehkonen painottaa, että McDavid on pitänyt puolustusvelvoitteistaan kiinni henkilökohtaista merkkipaalua jahdatessaan. Samalla tähtipelaajasta on paistanut halu tehdä ketjukavereistaan kovia maalintekijöitä.
– Leon Draisaitl on ollut hänelle vaihtoehto koko ajan, mutta tuntui, että Zach Hymanin nousu sai hänet innostumaan vielä enemmän syöttämisestä. Kun sata syöttöpistettä alkoi näyttäytyä realistisena, uskon, että sen rikkominen kiinnosti häntä.
Kuka yllätti?
Yllätyksestä on turha enää puhua, mutta kuumien joukkoon ennen pudotuspelejä nostettava Winnipeg Jets. Manitoban joukkue oli joitakin viikkoja sitten ajautunut pieneen alhoon ja suunta osoitti alaspäin, mutta kuinka ollakaan se on juuri nyt seitsemän ottelun voittoputkessa. Putken vaikuttavin esitys nähtiin lauantaina Denverissä, missä se kylvetti kahden vuoden takaista mestaria Coloradoa peräti 7-0!
Nyt kysymys kuuluukin: onko Winnipeg varteenotettava mestariehdokas?
– On ilman muuta, Lehkonen vastaa hetkeäkään epäröimättä.
Taannoiseen pieneen taantumaan Lehkosella on selkeä näkemys, kuten on joukkueen vahvuuksistakin.
– Pieni niiaus liittyy siihen, että he ovat isokokoinen joukkue, jolla on raskas pelitapa. Tuli pieni väsynyt jakso, mutta en epäillyt hetkeäkään, etteivätkö he oikaisisi kurssiaan.
– Siellä on puolustus isoja kokeneita poikia täynnä. Maalivahti Connor Hellebuyck on sarjan paras maalivahti, keskikaista on vahva ja kolmosketju Adam Lowryn johdolla on suosikkini. Sieltä kovalla johtajuudella asetetaan standardi kaikelle tekemiselle.
Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Winnipeg kohtaa Coloradon.
– Heillä on vahva neljän sylinterin mylly ja varmasti voimakkaana mielessä, että sille ei Colorado pärjää, Lehkonen pohtii.
Kuka petti?
Buffalo. Taas. Ei pudotuspelejä 13:een vuoteen ja kuinka ollakaan kauden pääteeksi koko valmennusjohto sai kenkää. Tulevana syksynä Buffalon penkin takana nähdään jo kahdeksas päävalmentaja 13:een vuoteen.
Jatkuvasta alisuorittamisesta on tullut seuralle nolo tavaramerkki eikä päättyvä runkosarja tehnyt siihen poikkeusta. Tuttuun tapaan joukkue pelasi parhaat pelinsä silloin, kun oli käytännössä jo liian myöhäistä.
– Nyt pitäisi saada tuotua taloon isäntä, joka muuttaa koko seurakulttuurin. Muutoksen pitää näkyä ihan kärkiketjusta alkaen koko joukkueessa. Jos tänä päivänä aikoo NHL:ssä pudotuspeleihin päästä, asenteen pitää olla aivan huippuluokkaa. Ei hallille voi tulla kellumaan, että huvittaako minua tänään vai ei. Kaikesta paistaa, ettei sillä ole niin väliä, onko pelaajalla ollut huono ilta, Lehkonen linjaa.
On selvää, ettei Buffalo ole onnistunut valmentajavalinnoissaan, mutta 13:n vuoden luisua ei voi yksin vierittää luotsien niskaan. Lehkonen penää kärkipelaajilta kovaa johtajuutta, mutta joku teräväkieli voisi todeta, ettei Buffalossa ole pelaajia, jotka tällaiseen johtajuuteen kykenevät.
– Aivan. Siksi sellaisia pitää hankkia muualta esimerkiksi pelaajakaupoilla. On alettava laittamaan porukkaa lihoiksi.
Viikon maali
Kauden ylivoimaisesti erikoisin ja kenties merkittävin maali nähtiin keskiviikkoaamuna Suomen aikaa. Detroit oli juuri tasoittanut ottelun Montrealissa ja antanut itselleen sauman nousta pudotuspeleihin mahdollisella voitolla.
Samaan aikaan 1–1-tilanteessa Washingtonin kanssa ollut Philadelphia päätti ottaa maalivahtinsa pois tavoitellakseen voittoa, joka ei olisi sille edes pudotuspeleihin riittänyt. Washington iski kiekon maaliin ja nappasi pudotuspelipaikan Detroitin nenän edestä. Yhdellä maalilla Philadelphia eliminoi pudotuspeleistä kolme joukkuetta: itsensä, Detroitin ja Pittsburghin.
– Miten sille äijälle (Philadelphia-luotsi John Tortorella) vain sattuu aina, Lehkonen nauraa.
– Siinä oli kolme minuuttia jäljellä. Järkikin sanoo, että kun lähdetään omista, ensin katsotaan, saataisiinko hyökkäyspään aloitus. Sitten aikalisä ja niin edelleen, mutta ei. Olisin voinut Tortorellan housuissa kysyä myös videovalmentajalta, että miten meni noin niin kuin omasta mielestä, kun kuulivat, että Detroitissa peli meni jatkoajalle. En ymmärrä, mikä siinä tuli.
Mitä seuraavaksi?
Loppuun katsaus ihmepoika Connor Bedardin tulokaskauteen. Valtavin odotuksin kauteen lähtenyt kanadalaispelaaja väläytteli heikossa Chicagossa ja osoitti kykenevänsä tekemään heti tulosta, mutta säästöpossu ei vielä mennyt rikki.
Bedard teki loukkaantumisten sävyttämällä kaudella 67 ottelussa tehot 22+39=61. Tehotilastossa keskushyökkääjä jäi pakkasella peräti 41 osuman verran. Edellisen 40 vuoden aikana vain viidesti tulokaspelaajalle on kirjattu enemmän miinusta.
– Kesällä pitää Chicagon miettiä, että onko tämä poika sentteri vai laituri. Tällä hetkellä työkalut keskushyökkääjän kahden suunnan pelaamiseen ovat tosi heikot, kun puhutaan laitojen lähellä pelaamisesta, irtokiekkopelaamisesta, puolustamisesta ja aloittamisesta. Tämän opetteluun menisi vähintään pari vuotta. Eikä aina voi mennä sen taakse, että ympärillä on huono joukkue. On alettava tehdä pelaajista ympärillään parempia niin kuin Sidney Crosby.
Kehuja Bedard saa hyökkäyspään operoinnista.
– Ikäisekseen hänellä on poikkeuksellinen syöttötaito. Toki tiedossa oli, että hän syöttää hyvin, mutta hieman yllätyksenä tuli, että hän noin hyvin löytää raot ja laittaa sinne syötöt.
– Laukaus on tietenkin ihan poikkeuksellinen, ei tuon ikäisillä kenelläkään ole sellaista. Mielestäni ensimmäinen kausi meni ihan odotusten mukaan. Paljon on vielä töitä edessä, mutta ihan positiivinen kausi tämä oli, Lehkonen linjaa.