Tässä jutussa avaamme, mitä lakimuutokset pitävät sisällään.
Yle kysyi maahanmuuttajilta ja asiantuntijoilta kommentteja esityksiin.
Nykyisellä hallituksella on paniikilla ja pelolla johtamisen taktiikka, sanoo Monihelin hallituksen jäsen, Start up refugees -yhdistyksen toimitusjohtaja Aicha Manai.
– Turhauttavaa. Suomi on pieni maa ja koko Eurooppa ikääntyy. Emme näen pakolaisia osaajina vaan taakkana - meidän pitää lähteä muuttamaan tätä asetelmaa, Manai sanoo.
Start up refugees -yhtiön taitojen kehittämispäällikkö Arkan Aal-Owayefin mukaan monet maahantulijoista haluaisivat tehdä työtä ja perustaa Suomeen yrityksen.
– Saan paljon puheluita, joissa he ilmaisevat epäuskonsa ja pelkonsa nykyistä linjaa kohtaan. Ihmiset ovat epävarmoja omasta ja perheidensä kohtaloista, Aal-Owayef sanoo.
Hän uskoo, että monet ulkomailla olevat, jotka suunnittelevat Suomeen muuttamista, miettivät nyt kahdesti Suomeen tulemista, koska siitä voi tulevaisuudessa tulla paljon haastavampaa.
– Kahdeksan vuoden odotusaika on liikaa, kun vaihtoehtoina on Euroopan maita, joihin kansalaisuuden saa paljon helpommin. Esimerkiksi Saksassa päin vastoin aikaa lyhennetään: kahdeksasta vuodesta viiteen, ja jos osaa kielen ja omaa työpaikan, odotusaika on kolme vuotta.
Aal-Owayef huomauttaa, että päätöksillä voi olla myös taloutta heikentäviä vaikutuksia.
– Eläkeläisten määrä kasvaa maassa koko ajan ja Suomi tarvitsee uusia nuoria lahjakkuuksia, jotka voisivat täyttää vallitsevaa työntekijäpulaa. He menevät tulevaisuudessa muualle, Aal-Owayef sanoo.
Joensuulainen Tatyana Madzhugina on asunut Suomessa 20 vuotta, hän tuli maahan 14-vuotiaana ja on nyt Suomen kansalainen. Hänen mukaansa kiristykset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan niin, etteivät maahanmuuttajat enää halua tulla Suomeen.
– Odotusajat pitenevät. Uskon, että monet maahan tulemista harkitsevat asiantuntijat menevät nyt muualle Eurooppaan, koska Suomessa kansalaisuuden saaminen tulisi kestämään niin kauan. Osaava työvoima menee muualle, eikä tule Suomeen.
Kiitos seurasta.
Voit katsoa tilaisuuden tallenteena:
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoo, että hallitus on sopinut esityksistä yhdessä ja tekee niitä yhdessä.
Hän kertoo, että henkilöiden vapaaehtoisten paluiden sekä palauttamisten tehostaminen ovat hallituksen painopisteitä.
– Se, tapahtuuko se jollakin sopimuksella, ei ole ehkä niin relevanttia kuin, että se tapahtuu. Niin, että meillä todella toimii se ajatus, että jos sinulla ei ole oleskelulupaa Suomeen, lähtökohta on se, että palaat tai sinut palautetaan, Rantanen lausuu.
Hän toteaa myös, että Suomessa tehdään viranomaistasolla hyvää työtä maastapoistumisten ja -poistamisten kanssa.
Seuraavaksi sisäministeri Mari Rantanen (ps.) vastaa median kysymyksiin tiedotustilaisuudessa.
Rantasen mukaan hallituksen esityksiin ei ole ”viime metreillä” tullut mitään varsinaista uutta.
Hän pitää kiristyksiä ylipäätään merkittävinä. Ennen kaikkea hän nostaa esiin maahantulon säännösten kiertämiseen liittyvät muutokset ja kansalaisuuden saamisen tiukentamisen.
Rantasen mukaan Suomen kansalaisuuden saamiseksi ei ole määrätty vuositulorajaa eikä sellaista ole tulossakaan.
Rantanen vastaa myös kysymykseen ”kaistanvaihdosta”. Hänen mukaansa kysymys on siitä, että kun turvapaikanhakija saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hän on tullut Suomeen hakemaan kansainvälistä suojelua. Kun tarvetta suojelulle ei ole, lähtökohtaisesti henkilö joko poistuu tai hänet poistetaan maasta.
– Ei voi olla sellaista järjestelmää, jossa maahan tullaan yhdellä syyllä ja sitten ryhdytäänkin hakemaan toisella syyllä oleskelulupaa. Nämä on syytä pitää erillään. Jos Suomeen haluaa tulla opiskelemaan tai työn perässä, sille on omat väylänsä ja kansainväliselle suojelulle on omat väylänsä, Rantanen kertoo.
Rantasen mukaan tällä hetkellä kansainvälisen suojelun hakemukset on keskitetty muualle kuin itärajalle eikä tämä laki muuta sitä millään tavalla.
Hallituksen esityksen mukaan jatkossa asumisaikaa laskettaessa hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.
Sisäministeriön tiedotteen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei siis enää laskettaisi mukaan asumisaikaan.
Suomesta kansainvälistä suojelua saavien asumisajan laskeminen alkaisi siitä, kun oleskelulupa on myönnetty.
Lisäksi hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on, että ilman oleskelulupaa Suomessa oleskeltua aikaa tai osaa siitä ei missään tilanteessa otettaisi enää huomioon asumisaikaa laskettaessa. Hakijan ikä, terveydentila tai näihin verrattava syy ei olisi enää jatkossa peruste hyväksyä ilman lupaa oleskeltua aikaa.
Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää on tarkoitus vähentää.
Jatkossa koko asumisaikana ulkomailla oleskelua saisi olla yhteensä yhden vuoden verran, ja tästä kansalaistamista edeltävän vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saava hakija asuisi tosiasiallisesti Suomessa.
Suomessa kansalaistettiin hakemuksesta vuonna 2022 yhteensä 9 509 henkilöä.
Kansalaistamista varten vaadittavan asumisajan pidentämisen arvioidaan koskevan mahdollisesti lähes 10 000 henkilöä vuodessa.
Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.
Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa lakihankkeessa.
Ensimmäisenä pidennetään asumisaikaa, joka on yhtenä edellytyksenä sille, että kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksen perusteella.
Seuraavaksi tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jälkimmäiset hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025.
Nyt eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä kansalaisuuden saaminen edellyttäisi kahdeksan vuoden asumista Suomessa nykyisen viiden vuoden sijasta. Sisäministeriön mukaan näin viranomaiset voisivat arvioida pidemmältä ajalta hakijan soveltuvuutta kansalaiseksi.
Ministeriö tiedottaa, että uudistus koskisi myös kansainvälistä suojelua saavia hakijoita, joiden asumisaikaa koskeva poikkeus poistettaisiin. Asumisajasta ei siis voisi jatkossa poiketa kansainvälisen suojelun saamisen perusteella. Näiden henkilöiden kohdalla kansalaisuushakemus tulisi kuitenkin esityksen mukaan käsitellä kiireellisenä. Päätös olisi tehtävä viimeistään vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Lisäksi jatkossa 15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta, kansalaisuudettomalta henkilöltä ja kielitaitoedellytyksen täyttävältä hakijalta edellytettäisiin viiden vuoden asumisaikaa nykyisen neljän vuoden sijasta.
Pohjoismaiden kansalaisilta ja Suomen edustuston työntekijän puolisolta edellytettäisiin jatkossakin kahden vuoden asumisaikaa.
Sisäministeriön tiedotteen mukaan lakiesityksessä laajennetaan perusteita kansainvälisen suojeluaseman myöntämättä jättämiselle, lakkauttamiselle ja peruuttamiselle.
Sen mukaan pakolaisasema eli turvapaikka voitaisiin jatkossa jättää myöntämättä tai lakkauttaa, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle, koska hän on syyllistynyt erityisen törkeään rikokseen.
Lisäksi pakolaisasema ja toissijainen suojeluasema voitaisiin jatkossa lakkauttaa myös silloin, jos henkilö aseman saamisen jälkeen syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmiskuntaa vastaan, tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiseen tekoon.
Sisäministeriön mukaan toissijainen suojeluasema voitaisiin lakkauttaa, jos henkilö aseman saamisen jälkeen tekee törkeän rikoksen.
Lisäksi toissijainen suojeluasema voitaisiin jättää myöntämättä tai lakkauttaa myös silloin, kun olisi syytä olettaa henkilön olevan vaaraksi yhteiskunnalle.
Pakolaisasema ja toissijainen suojeluasema voitaisiin jättää myöntämättä sekä lakkauttaa myös silloin, kun on perusteltua syytä olettaa, että ulkomaalainen on vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Hallitus aikoo muuttaa kansainvälisen suojelun luonteeltaan väliaikaiseksi.
Sisäministeriön mukaan kansainvälisen suojelun lupien kesto lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Myös Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen.
Sisäministeriö kertoo, että turvapaikkapolitiikkaa on tarkoitus tiukentaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ja EU:n määritelmädirektiivin mahdollistamalla tavalla.
Ulkomaalaislain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. syyskuuta 2024.
Ulkomaalainen voi lain mukaan saada kansainvälistä suojelua Suomessa, jos hän täyttää pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun edellytykset.
Hallituksen perustelujen mukaan muutoksilla pyritään siihen, että kansainvälinen suojelu poistettaisiin aiempaa tehokkaammin henkilöiltä, jotka eivät sitä enää tarvitse tai joiden ei katsota sitä ansaitsevan oman toimintansa takia.
Esityksen mukaan pakolaiselle myönnettäisiin oleskelulupa kolmeksi vuodeksi nykyisen neljän vuoden sijaan. Jatkolupa lyhennettäisiin aiemmasta neljästä vuodesta kolmeen vuoteen. Ensimmäinen oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella myönnettäisiin vuodeksi aiemman neljän vuoden sijaan. Jatkolupa toissijaisen suojelun perusteella myönnettäisiin kahdeksi vuodeksi aiemman neljän vuoden sijaan.
Muutokset tarkoittavat, että Maahanmuuttovirasto tekisi arvion kansainvälisen suojelun jatkamisen tarpeesta aiempaa useammin hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Sisäministeriön mukaan myös jatkoluvan myöntämisen edellytyksiä tiukennettaisiin ja selkeytettäisiin.
Sisäministeriö tiedottaa, että ulkomaalaislakiin tehdään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaiset muutokset, joilla rajamenettely otetaan käyttöön Suomessa.
Rajamenettelyn tavoitteena on ministeriön mukaan tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista.
Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista muihin EU-maihin. Rajamenettelyä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä jätettyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Suomessa ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät.
Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti Suomen sisällä. Rajamenettelyssä hakijoiden on oleskeltava rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan. Käytännössä hakijan täytyy pysyä hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella. Rajamenettelyä voidaan käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa. Hallituksen esityksen mukaan rajamenettelyä voidaan käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa, ei pelkästään laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteissa.
Sisäministeriön mukaan tilanteesta riippuen rajamenettely voi toimia yhtenä hallinnan työkaluna perusteettomien hakemusten käsittelyssä myös välineellistetyn maahantulon tilanteissa silloin, kun hakijat ovat Suomen puolella ja hakevat kansainvälistä suojelua. Vaikka rajamenettely antaa lisätyökaluja tilanteen hallintaan, sillä ei ratkaista välineellistetyn maahantulon tilannetta Suomen itärajalla.
Nopeutetulla menettelyllä voidaan nopeuttaa kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia. Lisäksi ulkomaalaislain nopeutettua turvapaikkamenettelyä koskeva sääntely on tarkoitus uudistaa.
Ulkomaalaislakiin sisällytetään ne menettelydirektiivin nopeutetun menettelyn perusteet, joita siihen ei ole vielä sisällytetty. Nopeutettu menettely tarkoittaa sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä.
Tarkoitus on nopeuttaa esimerkiksi sellaisten henkilöiden palautuksia, jotka katsotaan uhaksi kansalliselle turvallisuudelle sekä uusintahakemuksen tehneiden hakijoiden maasta poistamista. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.