Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme täydentää omaa kotihoidon palvelutuotantoa ostopalveluilla. Kotihoidon tarve kasvaa lähivuosina, kun vanhusten määrä kasvaa ja palveluasumisen paikkoja aiotaan vähentää. Hyvinvointialueen on jo nyt vaikea löytää kotihoitoon työntekijöitä.
Ikäihmisten vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen uskoo ostopalveluilla olevan iso merkitys kotihoidon ongelmien ratkaisemisessa. Aluehallitus hyväksyi maanantaina esityksen ostopalvelujen hankinnasta.
Haapasen mukaan useampi tukijalka auttaa palvelujen turvaamisessa. Oman tuotannon lisäksi käytössä on palveluseteleitä ja nyt myös entistä enemmän ulkopuolisilta tuottajilta ostettua kotihoidon palvelua. Haapasen mukaan hyötyä kertyy myös siitä, että ostopalvelut vähentävät oman henkilöstön kuormitusta.
Hankinnat tehdään toimittajarekisteristä, johon hyväksytään jatkuvalla hakumenettelyllä ehdot täyttäviä uusia palveluntuottajia. Ostoja palveluntuottajilta tehdään tarpeen mukaan.
Oma Hämeen kotihoidossa on tällä hetkellä lähes 3 000 asiakasta kuukaudessa. Ostopalveluiden piirissä näistä on noin 160 asiakasta ja kotihoidon palvelusetelillä noin 350 asiakasta.
Riihimäen kotihoidon tilanne helpottunut
Maaliskuussa kotihoidon työntekijät kuvasivat Riihimäen kotihoidon tilannetta kaoottiseksi. Vs. toimialajohtaja Jorma Haapasen mukaan tilanne Riihimäellä on selkeästi parantunut, mutta ei vieläkään tavoitteen mukainen.
Haapanen kertoo, että Oma Hämeen käyttämän vuokratyöyrityksen kautta saadaan nyt paremmin Riihimäen alueelle työntekijöitä. Omalle henkilökunnalle tarjotut lisäkorvaukset ylimääräisistä vuoroista ovat myös helpottaneet tilannetta.
Haapanen uskoo, että kotihoidon palvelujen ostojen lisääminen ulkopuolisilta palveluntuottajilta auttaa myös Riihimäen tilanteeseen. Haapasen mukaan silloin myös omaa henkilökuntaa voidaan kohdentaa enemmän alueille, joilla ulkopuolisia yrityksiä ei ole.
Kanta-Häme pärjäsi THL:n seurannassa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiistaina julkaisema tuore seurantaraportti kertoo, että noin puolet kotihoidon yksiköistä onnistui hoitamaan asiakkaita suunnitellun tuntimäärän verran.
Kanta-Hämeessä kotihoitoa tarjoavista yksiköistä 72 prosenttia pääsi vähintään suunniteltuun hoitotuntien määrään. Se on koko maan kolmanneksi suurin luku.
Seurannan perusteella erot alueiden välillä ovat hämmästyttävän suuria. Keski-Suomessa 84 prosenttia yksiköistä pääsi suunniteltuun tuntimäärään. Helsingissä vain 14 prosenttia.
Haapanen sanoo, että luvut kertovat yksinkertaisesti henkilöstöpulasta.
– Silloin joudutaan jakamaan käyntejä työvuorossa oleville. Se tarkoittaa valitettavasti automaattisesti sitä, että käynnit ovat lyhyempiä kuin suunniteltu. Ei siinä mitään sen kummempaa syytä ole kuin henkilöstöpula.
THL:n seuranta tehtiin viime vuoden lokakuussa. Kotihoito tukee kotona selviytymistä. Se auttaa esimerkiksi pukeutumisessa, syömisessä ja peseytymisessä.
Seuraa Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.