Eurovaalien ehdokasasettelu päättyi tiistaina. Jokainen puolue sai asettaa 20 ehdokasta, joita voi äänestää kaikkialla Suomessa.
Eteläsavolaisia ei listoilla juuri näy. Esimerkiksi maakunnan kansanedustajista kukaan ei ole lähtenyt ehdolle.
Tunnetuin ehdokas on vuoden 2019 vaaleissa varasijalle päässyt Satu Taavitsainen, joka edusti tuolloin vielä SDP:tä. Nyt hän on ehdolla Liike Nytin listalla. Taavitsainen on Mikkelin kaupunginvaltuuston ja Etelä-Savon aluevaltuuston jäsen.
Keskustan ehdokkaana on mikkeliläinen yrittäjä Kati Häkkinen. Hän on Mikkelin kaupunginvaltuutettu.
Vasemmistoliiton listalla ehdolla on mikkeliläinen opiskelija Lotta Tuominen. Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Tuominen on toiminut aiemmin EU-nuorisodelegaattina.
Ennakkoäänestys alkaa 29.5. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.
Maakuntajohtaja: Edunvalvonta on yhteistyötä
Etelä-Savosta ei ole vielä eurovaaleissa valittu yhtään edustajaa Brysseliin. Lähimpänä on käynyt Taavitsainen, jonka mahdollista meppipestiä spekuloitiin, kun Miapetra Kumpula-Natri oli ehdolla YK:n teknologialähettilääksi vuonna 2022.
Maakunnalla on ollut historian saatossa yksi Euroopan parlamentin jäsen, mikkeliläinen Pirjo Rusanen. Eduskunta nimitti hänet Brysseliin vuosiksi 1995-96 eli ennen, kuin Suomessa käytiin ensimmäiset eurovaalit.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoo, että oman mepin puuttuminen vaikuttaa myös maakunnan edunvalvontaan.
Maakuntaliiton tärkein vaikuttamisen kanava on Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä.
– Ei yksi maakunta tai sen edustaja ratkaise, vaan hyvä yhteistyö. Olemme valmiita keskustelemaan kaikkien meppien kanssa, Mäkinen toteaa.
Eteläsavolaista meppiä ei todennäköisesti nähdä seuraavallakaan vaalikaudella. Mäkinen näkee, että läpipääsemiseen vaaditaan valtakunnallisesti vahvaa kannatusta.
– Jos mietitään vaikka Keski-Suomea, Mauri Pekkarinen ja Henna Virkkunen ovat olleet valtakunnan politiikassa meritoituneita ja tunnettuja ennen nousua europarlamenttiin. Läpi ei mennä pelkästään oman maakunnan äänillä.
Seuraavalla EU-parlamenttikaudella Mäkisen mielestä avainkysymys on aluepolitiikan rahoituksen tulevaisuus.
– Parlamentilla on iso rooli siinä, millaista aluepolitiikkaa EU harjoittaa vuoden 2028 jälkeen. Komissio valmistelee, mutta parlamentti siunaa komission työohjelman, Mäkinen summaa.