Museoväen keräämän tausta-aineiston avulla on nyt luokiteltu kolme vaihtoehtoa tulevaisuuden museon paikaksi Hämeenlinnassa: Viipurintien G-rakennus (nykyinen Vanajaveden sairaala), Kumppanuustalo tai lyseon tilat.
Kulttuuripäällikkö Janne Nieminen valmistelee Hämeenlinnan kaupungin museoselvitystä kesäkuun alun lautakunnan seminaariin.
– Tässä ei ole kysymys pelkästään tiloista vaan myös siitä, miten Hämeenlinnaan saadaan synnytettyä nykyaikainen museokonsepti, joka kiinnostaa ja houkuttelee väkeä myös muualta.
Museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen pitää parhaana vaihtoehtona Viipurintien rakennusta. Siinä houkuttelee sijainti rautatieaseman ja Taidemuseon läheisyydessä sekä riittävän suuret tilat näyttelyille.
Kaupunginmuseo arvioi tilatarpeekseen reilut 2 000 neliötä. Viipurintien tiloihin mahtuisi myös museokauppa ja kahvilakin.
Viipurintien rakennukset ovat kuitenkin Oma Hämeen omistuksessa, ja Hämeenlinnan kaupunki neuvottelee parhaillaan tästä kuviosta. Janne Niemisen mukaan G-talon kohtalo täytyy olla selvillä ennen kuin sivistys- ja hyvinvointilautakunta käsittelee kesäkuun seminaarissa tilakysymyksiä.
Jos Viipurintie ei ole käytettävissä, jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa eli Kumppanuustalo ja lyseo.
Vapun jälkeen eri vaihtoehtojen rakenteet ja museon vaatimat tekniikan vaikutukset käydään läpi tilapalveluiden teknisen väen kanssa. Toteutusvaihtoehdot alkavat paljastaa rakennusten todellisia kustannuksia.
Museoiden vetovoima on suurta
Kumppanuustalo vaatisi museonjohtaja Tuija-Liisa Soinisen mukaan peruskorjauksen kellarista vintille saakka, mutta talolla olisi oma näyttävä ulkoasu. Lyseota hän pitää heikoimpana vaihtoehtona sokkeloisten tilojen ja takapihan sijainnin takia.
Kaikki kolme museovaihtoehtoa sijaitsevat keskustassa, sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden saavutettavissa.
Uusimmassa kaupunkien identiteettitutkimuksessa Hämeenlinnassa korostuu historiallisuuden kiinnostavuus. Museokävijöiden määrissä on nähty koronan jälkeen valtavaa kasvua.
Museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen uskoo, että kävijämäärät voisivat Hämeenlinnassa kaksin- jopa kolminkertaistua.
– Vetovoimaisuutta lisää myös kaikenikäisten kävijöiden mahdollisuus osallistua museoyhteisöön. Suurin osa vierailijoista on nykyään henkisiä tutkimusmatkailijoita.
Museo Skogsterin tilojen vuokrasopimus päättyy 2026, eikä jatkosta ole tietoa. Joka tapauksessa uusia museokäyttöön korjattuja tiloja ei ole vielä tuolloin valmiina.
– Alamme tehdä nyt näyttelyohjelmaa vuodelle 2026, joten vähän alkaa olla jo kiire.
Myös hallituksen kaavailemat muutokset museoiden tulevaisuuden rahoitukseen saattaa vaikuttaa tilanteeseen, sanoo kulttuuripäällikkö Janne Nieminen.
