Oikeusministeri Leena Meri (ps.) esitteli tänään hallituksen toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Meren mukaan nyt julkaistussa ohjelmassa ei kuitenkaan ole kyse nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, vaan se keskittyy riskiryhmiin ja rikoksiin jo syyllistyneisiin.
Hallitus muun muassa koventaa rangaistuksia säätämällä katujengin toimintaan liittymisen erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.
– Jos ollaan kovassa rikollisuudessa, niin rangaistuskin pitää olla tekoon suhteutettu, Meri sanoi.
Nuoriso- ja jengirikollisuus on Suomessakin kasvava ongelma, johon puuttuminen on ollut yksi hallituksen tavoitteista.
Erityiseksi huolenaiheeksi ovat nousseet katujengit, jollaisiksi luokiteltuja ryhmiä on Suomessa noin kymmenen ja joihin kuuluu yhteensä noin 350 jäsentä.
– Katujengien henkilöt ovat pääasiassa aikuisia, 18 – 30-vuotiaita ja ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, Meri sanoi.
Osastopäällikkö Ville Hinkkanen oikeusministeriöstä lisäsi, että jengirikollisuuden torjumiseksi on välttämätöntä ehkäistä yleisesti nuorten ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä.
– Mikään rikosoikeudellinen toimi ei auta siihen, jos meille muodostuu maahanmuuttajataustaisten rinnakkaisyhteiskuntia, joissa ei ole laillista tekemistä tai yhteiskuntaan osallistumisen edellytyksiä.
Pidättämisen ikärajan laskeminen selvitykseen
Nuorisorikollisuuden osalta nuorisorangaistuksen käyttöä tullaan Meren mukaan lisäämään niin, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin.
Osastopäällikkö Ville Hinkkanen oikeusministeriöstä ottaa esimerkkeinä myös nuoren työkorvauksen, jonka myötä nuori voisi sovittaa tekemänsä vahingon yleishyödyllisellä työllä.
Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu keskimäärin alle kymmenen alaikäistä vuodessa.
Oikeusministeriö selvittää myös, voisiko alle 15-vuotiaita pidättää ja asettaa heitä matkustuskieltoon etenkin tapauksissa, joissa on kyseessä vakavan rikoksen selvittäminen tai teosta epäillään rikollisryhmää.
Poliisi on tuonut Meren mukaan esille, että sillä ei ole alle 15-vuotiaiden vakavien rikosten tutkinnassa riittäviä pakkokeinoja.
– Syynä on se, että myös alle 15-vuotiaiden rikokset saataisiin selvitettyä tehokkaammin, Meri sanoi.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana. Pakkokeinolaissa on erikseen säädetty, että alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta ei saa pidättää.
Panostukset pehmeisiin keinoihin jäivät vähäisiksi
Nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyä koskevassa työssä konkretia jäi kuitenkin vähemmälle ja rahalliset panostuksen puuttumaan.
Meri myöntää, että nuoriso- ja jengirikollisuuden kitkeminen on haasteellista, kun hallitus samalla leikkaa esimerkiksi sosiaalihuollosta. Kehysriihessä lisäleikkauksia tehtiin 100 miljoonan euron edestä.
– Ei tätä pelkästään rahalla ratkaista, vaikka myönnän, että se on haasteellista totta kai, kun pitää samaan aikaan leikata.
Tänään julkaistu toimenpideohjelma saa kuitenkin Meren mukaan osansa kehysriihessä päätetystä, yhteensä viiden miljoonan euron lasten ja nuorten toimenpidepaketista.
Tämän lisäksi ohjelman toimeenpanoon lisättiin hallitusneuvotteluissa miljoona euroa.
Osastopäällikkö Hinkkanen rohkaisi kuitenkin alueita panostamaan katujengien vastaiseen työhön.
– Tiedetään, että hyvinvointialueiden talous on tiukilla, samoin valtion, eikä tässä yhteydessä ole valitettavasti lisärahoitusta luvata, pikemminkin kiihessä on vastikään tarjoiltu säästöjä, Hinkkanen sanoi.
Tutkija: ”Ilmaan jää kysymyksiä”
Kriminologian ja oikeuspolitiikan tutkija Markus Kaakinen Tampereen yliopistosta nostaa myös esiin sen, että ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on varattu resursseja varsin ohuelti.
– Ilmaan jää kysymyksiä, että miten toimet toteutetaan, turvataanko resurssit varmasti ja onhan kaikilla toimijoilla aidosti mahdollisuudet myös osallistua viranomaisyhteistyöhön.
Hän muistuttaa, että vähäisten resurssien tilanteessa yritetään usein turvata lakisääteiset ydintoiminnot. Silloin yhteistoiminnallinen työ kärsii.
Meri puhui tänään niin nuoriin ja lapsiin kohdistuvista tukitoimista kuin maahanmuuttajien kotouttamisesta. Kaakinen muistuttaa, että kehysriihessä päätettiin kuitenkin sote-järjestöjen rahoituksen leikkauksista.
– Nämä toimet nojaavat olennaisesti myös järjestöjen työhön. Myöskään lastensuojelu ei ole tähän asti mitenkään korostunut hallitusohjelmassa. Jääkin kysymysmerkkejä, että miten tämä varhainen tuki tapahtuu, Kaakinen sanoo.
Sinänsä ohjelma saa tutkijalta myös kiitosta. Esimerkiksi nuorisorangaistusten ja niiden velvoittavuuden lisäämistä Kaakinen pitää hyvänä.
Velvoittavuuden puute on havaittu ongelmaksi myös laajemmin Pohjoismaissa ja esimerkiksi Ruotsissa etenkin jengeihin kytköksissä olevat nuoret eivät pysy mukana täysin vapaaehtoisissa palveluissa.
– Toivoisin, että esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia aidosti seurattaisiin ja arvioitaisiin. Hallitus puhuu tietoon perustuvista toimista, mutta jää nähtäväksi, mitä se tarkoittaa, Kaakinen sanoo.
Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 17:38. Lisätty kriminologian ja oikeuspolitiikan tutkijan Markus Kaakisen kommentit kello 19:24