Venäläinen pelistudio No Name Company julkaisee kesällä Ukrainassa käytävään sotaan perustuvan pelin The Best in Hell.
Se on ensimmäinen Venäjän hyökkäykseen perustuva räiskintäpeli.
Pelissä taistellaan palkkasotilasyhtiö Wagnerin riveissä Jevgeni Prigožinin komennossa Itä-Ukrainassa Popsnan taisteluissa.
Venäjä miehitti Luhanskissa sijaitsevan Popsnan toukokuussa 2022 raskaiden taisteluiden päätteeksi.
The Best in Hell -peli perustuu Luhanskissa taistelleiden venäläissotilaiden kertomuksiin. Lisäksi peli käsittelee kiistanalaisia teemoja, kuten raiskausta ja rikollisten värväämistä sotajoukkoihin.
Peli nousi julkiseen keskusteluun, kun Ukrainan sisäministerin entinen neuvonantaja Anton Heraštšenko kirjoitti huhtikuussa, että pelissä etsitään ”ukrainalaisia natseja”, tuhotaan hallintorakennuksia, sairaaloita ja kouluja sekä tapetaan ukrainalaisia muutaman sekunnin välein.
Peliyhtiö on kiistänyt osan Heraštšenkon väitteistä, esimerkiksi sen, että pelissä olisi ukrainalaissiviileihin kohdistuvaa väkivaltaa.
Yle näytti The Best in Hell -pelin trailerin konfliktien tutkija Risto Marjomaalle, pelitutkija ja peliharrastaja Haron Wallianderille sekä peliharrastaja Eero Eklundille ja kysyi, millaisia ajatuksia Venäjän hyökkäykseen perustuva peli heissä herättää.
Pelitutkija: Sotapelit voivat järkyttää
The Best in Hell peliä kehittävä pieni vladivostokilainen pelistudio on kertonut, että kesällä ilmestyvässä pelissä on mahdollista pelata vain Venäjän puolella.
Helsingin yliopiston konfliktien tutkija Risto Marjomaa pitää juuri tätä syynä siihen, että peli on herättänyt paljon keskustelua lännessä.
Hän uskoo, että mikäli Ukraina kehittäisi vastaavan pelin, jossa venäläiset olisivat vihollisia, se ei herättäisi länsimaissa juurikaan huomiota.
– Sota on käynnissä, ja viha molemmin puolin on varmasti aika suurta. Se nostaa todennäköisesti kierroksia, Marjomaa sanoo.
Turun yliopiston tohtoritutkija Haron Walliander huomauttaa, että käynnissä olevaan konfliktiin sijoittuvia pelejä on tehty videopeliteollisuudessa jo pitkään.
Esimerkiksi Lähi-itään sijoittuvia räiskintäpelejä on tehty paljon.
Pelitutkijan mukaan sotapelit voivat järkyttää, jos ne tulevat liian lähelle pelaajan omaa elämää.
Walliander tietää sen omasta kokemuksesta.
– Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, tuntui, etten halunnut pelata War Thunder -sotasimulaattoria. Silloin tuntui, että peli vie liian lähelle sotaa. Pelissä näkyvä sotakalusto tuntui yhtäkkiä liian todelliselta, Walliander kertoo.
War Thunder pelin chatit suljettiin neljä päivää Venäjän hyökkäyksen alkamisesta sotaan liittyvän hallitsemattoman keskustelun vuoksi.
Suomalainen peliharrastaja ei vakuuttunut
The Best in Hell on aiheuttanut keskustelua myös kiistanalaisten teemavalintojensa takia.
Yksi pelin tarinoista kertoo Wagnerin riveihin värvätystä hahmosta, joka on tuomittu raiskauksesta ja murhasta, kertovat keskustelupalsta Redditin käyttäjät.
Pelitutkija Walliander pitää pelistudion päätöstä erikoisena, koska raiskaus on yksi peliteollisuuden tabu-aiheista.
Pelitutkijan mukaan moraalisesti videopelejä ei voi kuitenkaan erottaa muusta taiteesta, esimerkiksi romaaneista ja elokuvista.
– Peli eroaa elokuvasta ja romaanista niin, että se vaatii toimijuuden, eli pelaajan, joka osallistuu aktiivisesti pelin tapahtumiin.
Wallianderin mielestä The Best in Hellissä mielenkiintoista on se, palataanko pelissä päähenkilön tekemiin rikoksiin.
– Ja annetaanko ne anteeksi sotilaspalveluksen kautta, Walliander pohtii.
Ainakin oikeassa elämässä Venäjä hallinto on tiettävästi armahtanut rikollisia, jotka ovat lähteneet rintamalle.
Myös peliharrastaja Eero Eklund pitää erikoisena, että pelin juonessa on käytetty raiskausta ja Wagnerin komentajan Jevgeni Prigožinin hahmoa.
– Mielestäni tosielämän tapahtumien ja todellisten ihmisten käyttö pelissä voi johtaa pelaajaa harhaan eteenkin, jos pelinkehittäjä yrittää esittää tarinansa totuudenmukaisena esityksenä tapahtumista, Eklund sanoo.
Wagnerin perustaja Prigožin kuoli viime elokuussa salaperäisissä olosuhteissa.
Eklundin mielestä kuulostaa siltä, että pelinkehittäjä hyödyntää Itä-Ukrainan taisteluita ja Wagnerin komentajaa mainostemppuna.
Peliharrastajan mukaan ainakaan pelin tekninen toteutus ei houkuttele pelaamaan.
– Se ei vastaa nykyajan peligrafiikan standardeja. Käden 3D-mallit ja animaatiot eivät ole vaikuttavia, ja tuhoamisfysiikka on todella alkeellista. Itse asiassa ne ovat naurettavan huonoa duunia, Eklund sanoo.
Propagandapelit yleistyvät, tutkija ennustaa
Pelistudion mukaan The Best in Hell -pelin tarina perustuu venäläissotilaiden kertomuksiin ja Wagner-komentajasta Aleksei Naginista kertovaan elokuvaan.
Sekä peliharrastaja Eklund että pelitutkija Walliander pitävät uskottavana väitettä, että The Best in Hell olisi kehitetty propagandatarkoitukseen.
The Best in Hell esimerkiksi vastaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin esittämään toiveeseen kotimaisen peliteollisuuden kehittämisestä.
– Näen tässä taustalla sellaisen ajatusmaailman, että pelit halutaan ottaa välineeksi kansallisen kuvan rakentamisessa, Walliander sanoo.
Venäjän peliteollisuutta koskeven raportin mukaan venäläisistä noin puolet, eli 88 miljoonaa ihmistä pelaa säännöllisesti videopelejä.
Heistä enemmistö on nuoria. Kreml on viime aikoina ryhtynyt aktiivisesti kasvattamaan nuoristaan patriootteja muun muassa tuomalla kouluihin isänmaallisen kasvatuksen ja värväämällä nuoria sota-aiheisille leireille.
Myös peliteollisuusraportissa sanotaan, että yksi Venäjän peliteollisuuden tavoitteista on levittää venäläistä kulttuuria ja historiaa.
Venäjä ei kuitenkaan ole ensimmäinen tai ainoa maa, joka käyttää videopelejä isänmaallisten arvojen edistämiseksi.
Esimerkiksi Yhdysvaltain armeija ylläpiti ilmaista armeijasimulaatiopeliä American Army lähes 20 vuotta.
Pelitutkija uskoo, että propagandaelementtejä sisältävät pelit yleistyvät tulevaisuudessa.
– Olen varma, että näemme jo tulevaisuudessa enemmän tällaisia valtiojohtoisia sotapelejä, Walliander sanoo.
Helsingin yliopiston Marjomaa taas pitää ymmärrettävänä, miksi sotapelit kiinnostavat pelinkehittäjiä ja suurvaltojen hallituksia.
– Pelaajalle halutaan luoda tunne sankaruudesta, uhrautuvuudesta ja rohkeudesta ja samalla häivyttää sodan negatiiviset puolet. Se kuitenkin antaa ihmisille helposti väärän käsityksen siitä, mitä sota todella on, Marjomaa sanoo.
Tutkijan mukaan kukaan ei pelaisi sotasimulaattoreita, jos ne olisivat realistisia.
Peliharrastaja Eero Eklund pitää peliä mielenkiintoisena, nimenomaan sen poliittisuuden takia.
- Kokeilisin Best in Helliä vaikka pelkästään mielenkiinnosta. Haluaisin kovasti myös nähdä mainospuheiden totuudenmukaisuuden. Odotukset tosin eivät ole suuret.