Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kestävyysjuoksija Ilona Monoselta uusi aluevaltaus: Tähtää kesän arvokisoihin estejuoksussa

Kolminkertainen nuorten arvokisamitalisti on juossut urallaan yhden 3 000 metrin estekisan. Mononen kuitenkin uskoo kisapaikan sekä EM-kisoihin että olympialaisiin olevan täyttä realismia.

Ilona Mononen juoksee nuorten EM-kisoissa.
Ilona Mononen alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Espoossa 2023. Kuva: SUL / Kimmo Räisänen

Kestävyysjuoksun kirkkaimpiin suomalaistoivoihin lukeutuva Ilona Mononen, 20, aloittaa kautensa sunnuntaina Saksassa 2 000 metrin estekisalla. Idea estejuoksusta heräsi jo viime kesän lopulla, kun sekä sileillä ratamatkoilla että maastojuoksussa nuorten arvokisamitaleita voittanut Lahden Ahkeran juoksija kaipasi uusia ärsykkeitä.

– Toinen syy oli se, että halusin vielä loppukesästä kerätä Lahden Ahkeralle Kalevan maljan pisteitä ja katsottiin, että nuorten SM-kisoista niitä voisi saada esteistä aika helposti, Mononen kertaa.

Mononen voitti nuorten SM-kisoissa Tampereella elokuun lopussa esteet ajalla 10.12,64 ja Lahden Ahkera sai kauden päätteeksi parhaalle seuralle jaettavan Kalevan maljan. Monosen innostus estejuoksuun jäi.

Estetuntumaa

Mononen on hakenut tuntumaa esteisiin kevään harjoituksissa aidoilla. Varsinaisia estetreenejä hän ei ole juuri tehnyt, eikä hän ole kertaakaan harjoitellut vesiesteen ylitystä veteen. Tavoite kauden avauskisaan on sitä myöten maltillinen.

– Kunhan tulen sieltä ehjänä pois, Mononen naurahtaa.

Ensimmäisen 3 000 metrin estekisansa lahtelainen juoksee toukokuun puolivälissä niin ikään Saksassa. Rooman EM-kisojen suora tulosraja on 9.37,00.

– Jos itse esteet kulkevat millään tavalla, niin tuon ajan pitäisi olla ihan tehtävissä.

Kokeilulle jatkoa?

Mononen tähtää estejuoksussa Rooman EM-kisojen lisäksi myös Pariisin olympialaisiin. Estekokeilun jatko tulevina vuosina riippuu siitä, miten alkavan kesän kisat sujuvat.

– Toivoisin, että voisin jatkossa juosta sileitä matkoja ja esteitä rinnakkain. Toki jos esteet menevät yli odotusten, niin miksei se voisi olla jatkossa jopa päälaji, Mononen pohtii.