Jyväskyläläinen Joni Vesalainen näyttää kuvia lapsenlapsestaan 91-vuotiaalle äidilleen. Äiti on muistisairas ja käyttää pyörätuolia, hänen hoitopaikkansa on väliaikainen.
Äiti joutui joulupäivänä sairaalaan. Sieltä hänet vietiin Vesalaisen mukaan omaisten tietämättä 70 kilometrin päähän vuodeosastolle Saarijärvelle ja seuraavaksi Konnevedelle koti- ja asumispalveluiden yksikköön.
Matkaa Jyväskylästä Konnevedelle kertyy noin 60 kilometriä suuntaansa.
– Ei tämä ole poikkeuksellista vaan tämän päivän käytäntö. Vanhoja ihmisiä heitellään ympäri Keski-Suomea. Järjestelmä on mennyt aika tylyksi, sanoo Vesalainen.
Vesalaisen äiti pääsi tammikuun lopussa Jyväskylään ja on jonottanut siitä saakka kaupungin Akseli ja Elina -kodissa ympärivuorokautista hoitopaikkaa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen vastuualuejohtaja Juha Paloneva arvelee yleisellä tasolla, että Vesalaisen tapauksessa on käynyt kommunikaatiovirhe tai väärinkäsitys. Palonevan mukaan omaisia pyritään aina informoimaan, mutta hyvinvointialueen tietojärjestelmissä on erikseen merkintä siitä, saako tietoja luovuttaa yhteystietohenkilölle. Tämä voi vaikeuttaa tiedonkulkua tapauksissa.
Syy potilaiden siirtelyyn pitkiä matkojakin on siinä, että esimerkiksi vuodeosastoja käytetään koko hyvinvointialueella kokonaisuutena eikä mitään kuntakohtaisia kiintiöitä ole. Siksi jyväskyläläinen voi joutua vaikka Saarijärvelle.
Hyvinvointialan työmarkkinajärjestö Halin tekemän tuoreen selvityksen mukaan vanhukset joutuvat odottamaan valtaosassa eli 17 hyvinvointialueella hoitopaikkaan pääsyä laittoman pitkään.
Lain mukaan ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden sisällä siitä, kun asia on tullut vireille.
– Ydinongelma on se, että meillä on tarpeeseen nähden selvästi liian vähän ikäihmisten palveluita, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Hoidon tarve kasvaa
Moni hyvinvointialue aikoo säästää kymmeniä miljoonia leikkaamalla vanhuspalveluista.
Esimerkiksi Lapin hyvinvointialue vähentää 300 ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa. Sillä pyritään 5,7 miljoonan euron säästöihin.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger on kertonut aiemmin Ylen haastattelussa, että vanhusten hoitoon tarvittaisiin miljardi euroa lisää, jotta päästäisiin pohjoismaiselle keskitasolle.
Suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään tällä ja seuraavalla vuosikymmenellä, joten hoivan tarve kasvaa merkittävästi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan seuraavien neljän vuoden aikana kotihoitoa, yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 33 000 ihmisellä.
– Tämä olisi ollut jo kauan sitten ennakoitavissa oleva asia, sanoo vanhusasiavaltuutettu Topo sanoo.
Kevennetty hoito ei sovi kaikille
Monen hyvinvointialueen tavoitteena on vahvistaa vanhusten hoidossa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Käytännössä siis pyritään vähentämään sellaisia hoitopaikkoja, joissa hoitajamitoitus on korkea.
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue ei ole lisäämässä ympärivuorokautisen asumisen paikkoja, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi.
Ratkaisuksi esitetään yhteisöllisen asumisen, ennaltaehkäisevän toiminnan ja kotihoidon lisäämistä.
– Pitkälle edenneen muistisairauden kanssa elävä ihminen ei selviä yhteisöllisellä asumisella. Tuen ja hoidon tarve on niin paljon suurempi, kertoo Topo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen koti- ja asumispalveluiden vastuualuejohtaja Tuija Koivisto vakuuttaa, ettei pitkälle edenneitä muistisairaita olla laittamassa yhteisölliseen asumiseen.
– Tavoite on vaikuttaa siihen, ettei raskasta palvelutarvetta syntyisi.
Krögerin mukaan tällä hetkellä ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä suurin osa on nimenomaan muistisairaita.
– En oikein ymmärrä, että jos yhteisölliseen asumiseen ei muistisairaita ole tarkoitus laittaa, niin keitä ympärivuorokautisen hoidon nykyisiä käyttäjiä sinne sitten ajatellaan sijoitettavan, sanoo professori Kröger.
Monta samanlaista tarinaa
Hyvinvointialueet ovat suuria ja ikäihminen sijoitetaan sinne, missä on tilaa.
Useat ventovieraat ovat kertoneet Vesalaiselle tarinoita, kuinka heidän iäkäs läheisensä on viety asumaan kauas kotipaikkakunnaltaan.
– Monesti heidän puolisonsa ovat myös yli 80-vuotiaita ja julkiset ajoneuvot eivät kulje sinne. Ei mietitä muuta kuin se, että hoitopaikka on jossain ja siihen pitää sopeutua, kertoo Vesalainen.
Vesalainen odottaa pysyvän ympärivuorokautisen hoitopaikan löytymistä äidilleen. Päätös sen tarpeesta on tehty.
Hyvinvointialueiden leikkausaikomukset hirvittävät häntä.
– Tuntuu, että hallinnossa ja väliportaissa on tosi paljon ihan hyvin toimeentulevaa väkeä, mutta suorittava porras puurtaa yli äyräiden ja ihmiset ovat vain pelinappuloita.