Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Turvatyynyt pakollisiksi vauhtilaskijoille – Kansainvälinen hiihtoliitto reagoi rajuihin kaatumisiin

Norjan alppimaajoukkueeseen kuuluva Adrian Smiseth Sejersted arvelee, että muutokset ovat lähtökohtaisesti hyviä, muttei pidä niitä kovin merkittävinä.

Kilde
Aleksander Aamodt Kilde kaatui tammikuussa rajusti ja joutui jättämään kisakauden kesken. Kuva: EPA-EFE

Alppihiihdon vauhtilajeissa nähtiin päättyneellä kaudella pahoja kaatumisia.

Esimerkiksi Alexis Pinturault'n ja Marco Kohlerin kaudet päättyivät rajuihin ulosajoihin Wengenin supersuurpujottelussa, ja seuraavana päivänä syöksykisassa Aleksander Aamodt Kilde ajautui ulos radalta ja lensi turva-aitoihin.

31-vuotias Kilde sai pohkeeseensa syvän haavan, joka ulottui melkein luuhun asti. Hänen paluunsa kisarinteisiin on yhä hämärän peitossa.

Norjalainen Aleksander Aamodt Kilde joutui hurjaan ulosajoon alppihiihdon maailmancupin syöksylaskussa Wengenissä.

Hurjien kaatumisten jälkeen Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on päättänyt uusista turvamääräyksistä tulevalle kaudelle.

Ensi talvesta lähtien supersuurpujottelussa ja syöksylaskussa tulee käyttää turvatyynyjä maailmancupissa, MM-kisoissa ja olympialaisissa.

FISin mukaan turvatyynyt ovat osoittautuneet arvokkaaksi keinoksi vauhtilaskijoiden turvallisuuden lisäämiseksi. Alppihiihtäjien käyttöön tarkoitetut turvatyynyt on alunperin tehty moottoripyöräilyyn, mutta ne on muokattu lajiin sopiviksi.

GPS:n kanssa tuhat kertaa sekunnissa yhteydessä oleva anturi havaitsee, jos laskija on kaatumassa ja aktivoi turvatyynyn.

Lisäksi FIS vetoaa urheilijoihin, jotta nämä käyttäisivät jatkossa viiltosuojattuja alusasuja, joilla olisi voitu lieventää esimerkiksi Kilden saamia vammoja. Kansainvälinen hiihtoliitto pyrkii saamaan viiltosuojatut asut pakollisiksi kaudelle 2025–2026.

Pinturault
Alexis Pinturault kaatui Wengenissä. Kuva: EPA-EFE

Norjan alppimaajoukkueeseen kuuluva Adrian Smiseth Sejersted arvelee, että muutokset ovat lähtökohtaisesti hyviä, muttei pidä niitä kovin merkittävinä.

Hänen mielestään olisi tärkeämpää lisätä kisa-asujen ilmanläpäisyä, jolloin kilpailijoiden vauhti hidastuisi.

– Jos keskimääräinen vauhti hidastuisi vaikkapa 5–10 kilometriä tunnissa, sitä ei huomaisi TV-kuvissa, mutta loukkaantumisriski pienentyisi, Sejersted sanoi norjalaislehti VG:lle.

Alppihiihdon maailmancupin vauhtikisoja jouduttiin perumaan alkukaudesta paljon, joten peruttuja kisoja lisättiin kisakalenteriin muiden viikonloppujen yhteyteen.

Täyteen ahdetut kisaviikonloput herättivät talvella arvostelua, sillä monet katsoivat niiden uuvuttavan laskijoita ja johtavan kaatumisiin.

– Toivottavasti tämä on viimeinen kerta koskaan, kun kolme kisaa on putkeen, miesten alppihiihdon suurimpiin tähtiin kuuluva Marco Odermatt puhisi.