Kaksi nuorta naista hyppelehtii paikasta toiseen värikkäissä ja kummallisissa asuissa, joita voisi kutsua avantgardistisiksi. Musiikki pulputtaa unenomaisesti, ja siinä on vaikutteita varhaisesta elektopoptähri Grimesistä ja orientaalisesta popista. Tällaista taidetta tekee Helen Västrikin ja Ave Vellesalu-Murdin muodostama Vera Vice.
– Meitä on sanottu undergroundin pop-skenen avaruusolennoiksi. Kellumme erilaisissa genreissä, emmekä ole vielä täysin löytäneet sitä, mitä etsimme, Ave Vellesalu-Murd toteaa.
Jotakin on ehkä kuitenkin jo löytynyt, nimittäin 1980-luvulla aamunsarastuksensa nähnyt dream pop, jossa luodaan unenomaisia äänikollaaseja ja eteeristä tunnelmaa. Dream pop -artisteihin kuuluvat muun muassa Cocteau Twins, Julee Cruise ja hieman uudempana tulokkaana amerikkalainen Beach House.
– Aiemmin pistimme vieläkin enemmän alitajuntaa sanoituksiimme. Loimme ikään kuin kolmannen bändijäsenen, joka oli sekoitus meitä kahta sekä unia ja alitajuntaa. Luotamme aina intuitioon, ja sehän liittyy myös alitajuntaan, Helen Västrik jatkaa.
Manna on sekä pelottava että viehättävä
Vera Vice on yksi esimerkki Virossa vellovasta buumista, jossa nuoret naiset ovat sukeltaneet kokeellisemman elektromusiikin syövereihin.
Tosin esikuviakin löytyy: vaihtoehtopoppia ja tanssimusiikkia toisiinsa sekoittanut Kerli eli Kerli Kõiv on edelleen Viron kansainvälisesti menestyneimpiä artisteja, Iiris eli Iiris Vesik taas sai vuosikymmen sitten runsaasti näkyvyyttä Suomessa persoonallisella musiikillaan. Kummankin ura lähti liikkeelle jo teini-iässä.
Samoilla linjoilla jatkaa parikymppinen Manna, joka aloitti musiikin tekemisen jokunen vuosi sitten hip hopilla. Nyt hän tekee dramaattista elektroa, jossa on vaikutteita industrial metalista.
– Kun aloitin musiikin parissa, olin vasta 16-vuotias. Nyt olen aikuinen ja löytänyt oikeanlaisen viban. Haluan olla pelottava, mutta samalla myös viehättävä, Manna summaa.
Mannan genrerajoja rikkova kokeellisuus ulottuu myös tuoreen, kauhuelementtejäkin sisältävän Evil Thoughts -musiikkivideon tekoprosessiin.
– Kuvasimme sen Iphonella yöaikaan joen rannalla, ja videota tehtiin pitkälti spontaaneista lähtökohdista, Manna kertoo.
Mannan mielestä Virossa on varsin helppoa toteuttaa itseään ja olla luova artisti.
– Viro on pieni maa, joten täällä on helppoa erottautua muista. Viron suurimmista kaupungeista, eli Tallinnasta, Tartosta ja Viljandista ei ole myöskään vaikeaa saada tukea luoville ideoille.
Kitty Florentine ja megamixin jalo taito
Unenomaisissa maisemissa liikehtii myös Kitty Florentine, joka julkaisi Maladaptive Daydream - debyyttialbuminsa reilut puoli vuotta sitten. Hän on ehtinyt jo herättää kansainvälistä huomiota esiintymällä muun muassa New Yorkin Performa Biennalessa ja Oslon Øyafestivalenilla.
Florentine pitää itseään kokeellisena artistina, mutta musiikistaan löytyy myös pop-elementtejä ja valtavirtaakin.
– Olen laulanut aiemmin jazzia ja r’n’b:tä ja kuuntelen paljon pop-musiikkia. Lopputulos on megamix tästä kaikesta.
Visuaalisuudesta Florentine ei kuitenkaan tingi. Hänen esiintymisvaatteensa esimerkiksi ovat uniikkikappaleita.
– Minulla on salainen pikku ”luola”, josta haen kaikki esiintymisasuni. En voi kuitenkaan kertoa, missä se sijaitsee, koska muutoin siellä ei olisi enää mitään jäljellä.
Mannalta ja Kitty Florentinelta löytyy yhteinen piirre: kummankin taustalla nimittäin häärii manageri. Virolaisessa musiikkibisneksessä managerin hyödyntäminen on edelleen varsin uusi asia.
– Virossa kylläkin rakennetaan jatkuvasti musiikkibisnestä, josta hyvänä esimerkkinä on Tallinn Music Week, mutta virolaisen musiikin vientipuoli on edelleen hieman ”tricky”, Kitty Florentine pohtii.
Musiikkiteollisuuden moderni lapsi
Nuoret virolaiset naismuusikot ovat ryhtyneet ottamaan ohjia käsiinsä myös tuottamisessa. Tummanpuhuvalla elektrolla operoiva Bedless Bones on yhden naisen projekti, jossa Kadri Sammel tekee kaiken itse: säveltää, sanoittaa, soittaa, miksaa ja tuottaa.
Samoilla linjoilla toimii myös Maria Kallastu, joka tuottaa itse musiikkinsa, ja joka tekee äänikokeiluja popmusiikin kontekstissa. Kallastu vaikuttaa psykedeliaa ja funkkia yhdistelevässä Kenors-bändissä, ja äskettäin ilmestyi hänen oma Whitenoise-soolodebyytti-EP:nsä. Hän tekee musiikkia Logic Pro X - musiikinteko-ohjelmalla ja MacBookilla.
– Setupini on hyvin yksinkertainen: minulla on läppäri ja minikoskettimet. Nykyään on mahdollista tehdä musiikkia eri tavoilla, kuten hyödyntämällä vaikkapa sämplejä. Olen eräänlainen musiikkituottamisen moderni lapsi, Kallastu kiteyttää.
24-vuotiaalla Maria Kallastulla musiikin tekeminen on veressä. Hänen isänsä on tunnettu virolainen säveltäjä Andrus Kallastu ja äiti oopperalaulaja Kai Kallastu.
– Olen kasvanut erilaisten musiikkimakujen ja -tyylien keskellä ja tämä on myös muovannut lähestymistapaani musiikkiin.
Ja entäpä sitten jutun alkupuolella mainittu Iiris? Hän lähti opiskelemaan populaarimusiikkia Lontooseen ja on nyt tehnyt comebackin. Virolais-brittiläinen Night Tapes tekee psykedeelistä dream poppia ja viime vuonna julkaistu Perfect Kindness albumi on saanut musiikkimedioissa useita kehuvia arvioita.