Viime talvena monen kaupungin katukuvaan kuuluivat tulvivat tiet ja risteykset. Usein syynä oli jäätynyt viemäri ja lauhtunut sää.
Esimerkiksi Lappeenrannassa samoja jäätyneitä kaivoja piti avata pahimmillaan kahdeksan tai yhdeksän kertaa, kun sää lämpeni ja tiet täyttyivät sulamisvesistä.
– Tuskin sateista tulevina talvina eroon päästään. Eiköhän nämä rupea olemaan uusi normaali, toteaa Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.
Vesille lisää tilaa
Sade- ja sulamisvesiä kuljettavaa hulevesiverkostoa kuormittavat nyt ja etenkin tulevaisuudessa sadevesimäärän kasvaminen ja rankkasadekuurojen lisääntyminen.
Tähän kaupunki vastaa uusimalla hulevesiverkostoaan kestämään entistä rankempia sateita. Joka vuosi kaupunki rakentaa myös uusia tulvareittejä hulevesien ohjaamiseen.
Parhaillaan kaupunki tekee mallilaskentoja, joiden avulla tutkitaan, miten voimakkaita rankkasateita verkosto kestää eri alueilla ja minne muodostuu pullonkauloja.
– Että päästäisiin tulvariskeistä mahdollisimman pitkälle eroon, Kangas selvittää.
Hulevesiviemäriverkosto on helisemässä
Muutaman kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta Tirilän kaupunginosassa on menossa romahtaneen hulerunkolinjan huuhteleminen. Hulevedet kulkevat hulerunkolinjaa pitkin.
– Puhdistettiin ja korjattiin sortunut putki, joka oli nostattanut vettä alla olevaan metsikköön ja tielle, Elviran verkostoasentaja Marko Lempiäinen kertoo.
Lappeenrannan kaupungissa valtaosa hulevesiverkostosta on rakennettu 1970–1980-luvuilla. Ilmastonmuutoksen vaikutusta ei tuolloin osattu virallisissa laskennoissa ennakoida.
– Suunnittelumitoutusperusteet, joilla hulevesiverkosto aikanaan on rakennettu, ovat erilaiset kuin tänä päivänä, puhumattakaan minkälaisia niiden tulevaisuudessa pitäisi olla, kertoo Kangas.
Koko kasvava sadevesimäärä ei ole enää pelkästään hulevesiverkoston varassa.
– Biosuodatusalueet ja kosteikkoalueet ovat tärkeitä. Niissä viivytetään hulevesien kertymistä vesistöihin sekä pystytään mekaanisesti puhdistamaan epäpuhtaudet, Saimaaseen päätymisen sijaan.
Luonnonmukaiset menetelmät avuksi
Lappeenrannan keskustaan Koulukadulle onkin valmistumassa uusi biosuodatusalue. Asfalttiteiden keskellä kasvaa vasta muutama puu, mutta pian täällä näyttää erilaiselta, kun tien varrella nyt istutusta odottavat sadat taimet pääsevät maahan.
– Tarkoitus on ohjata hulevedet ajoradalta suoraan tähän kadun viheralueelle. Siellä ne imeytyvät pohjaveteen asti, kertoo kaupungin suunnitteluinsinööri Sanna Varis.
Kaiken taustalla on ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kasvaviin vesimääriin varautuminen. Hulevesien osalta panostetaan luonnonmukaisiin käsittelyihin.
– Enää ei luoteta pelkästään hulevesiviemäriin, jonka kapasiteetti ei välttämättä riitä lisääntyneille vesimäärille. Luonnon ja vihreän lisääminen tänne kaupunkialueelle on tärkeätä, Varis selvittää.
Jokainen voi kerätä hulevesiä kastelutarkoituksiin.
– Hulevesien laatu vaikuttaa Saimaan vedenlaatuun. Jos nitä ei millään tavalla puhdisteta, hulevesi menee suoraan sinne vesistöön, Sanna Varis toteaa.
Lappeenranta esimerkkinä Euroopalle
Lappeenrannan biosuodatusalueessa on käytetty biohiiltä ja kalkkikiveä sisältäviä suodatuskerroksia, jotka puhdistavat niiden läpi kulkevaa hulevettä muun muassa kiintoaineesta ja ravinteista.
– Samalla saadaan tietoa alueen ja menetelmän toiminnasta sekä siitä, minkä tyyppisillä alueilla ja minkälaisille hulevesille biosuodatusta kannattaisi käyttää, Varis selvittää.
Alueesta on kehitetty tarkoituksella monistettava ratkaisu, joka toimii muuallakin kuin Suomessa. Tulevaisuudessa on siis mahdollista nähdä samanlaisia biosuodatusalueita myös eri puolilla Eurooppaa.