Sosiaali -ja terveysministeriön laatima hallituksen esitys sairaala -ja päivystysverkoston uudistamisesta on lähtenyt lausuntokierrokselle.
Hallitus on esittänyt muun muassa, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystys loppuu viidellä paikkakunnalla, esimerkiksi Kouvolan Ratamokeskuksessa.
Hallituksen mukaan uudistukset toisivat hyvinvointialueille säästöjä ja turvaisivat palvelujen saatavuuden ja henkilöstömäärän keskittämällä toimintaa yliopistollisiin- ja keskussairaaloihin.
Lakiesitystä pääsevät kommentoimaan hyvinvointialueet, kunnat, puolustusvoimat sekä poliisihallitus.
Ministeriön ja hyvinvointialueen kustannuslaskelmat eroavat
Kymenlaakson hyvinvointialue tulee lausunnossaan antamaan esitykselle kritiikkiä muun muassa ensihoidon kustannusarvioista, sanoo Kymenlaakson hyvinvointialueen akuuttipalvelun tulosjohtaja ja vastuulääkäri Kimmo Salmio.
Ministeriön laskelmien mukaan Kouvolan yöpäivystyksen osalta olisi mahdollista säästää 4,8 miljoonaa euroa.
Ratamon lakkauttamisesta seuraisi laskelmien mukaan se, että hyvinvointialueen ensihoidon lisäkulut olisivat yli 822 000 euroa.
Kymenlaakson hyvinvointialue on itse laskenut, että muutokset toisivat 4–9 miljoonan euron lisäkulut, jotka tulisivat esimerkiksi henkilöstön lisäämisestä ja ambulanssikyytien määrän kasvusta.
Esityksessä yöpäivystys on rajattu kello 22–07 välisille tunneille. Päivystyksessä voi olla kello 21-22 aikaan parikymmentä diagnoosia odottavaa potilasta, Salmio sanoo.
– Sellaista potilasmäärää ei voida siirtää keskussairaalaan ilman merkittäviä resursseja henkilökuntaan ja tiloihin. Potilaat voivat olla päivystyksessä keskimäärin 5-6 tuntia, ei voi odottaa, että he kaikki ovat poissa, kun terveysasema sulkee ovensa.
Yöpäivystyksen kulut perustuvat ministeriön oletuksiin
Vuonna 2023 Ratamossa kävi keskimäärin 124 asiakasta vuorokauden aikana, joista 13 yöaikaan.
Yöaikaisen toiminnan kustannuksia ei raportoida erikseen, mutta sosiaali -ja terveysministeriö olettaa hallituksen esityksessä, että kustannukset kaksinkertaistuvat yöaikaan.
Ministeriön mukaan on myös oletettavaa, että esimerkiksi vuokralääkäreillä toteutetussa yöpäivystyksessä kustannukset ovat suhteellisesti vielä tätäkin suurempia. Ratamossa vuokralääkärien käyttö maksoi yhteensä viisi miljoonaa euroa vuonna 2023.
Salmion mukaan ministeriön laskelmissa ei ole otettu huomioon, että henkilökuntaa on öisin vähemmän, vaikka palkkakustannukset muuten kasvaisivatkin.
Salmion mielestä ministeriön on avattava tarkemmin, millaisiin laskelmiin yöpäivystyksen kulut perustuvat.
Varuskunnan tarpeet oletetaan vähäisiksi
Ratamon yöpäivystyksen lakkauttaminen tarkoittaisi, että potilaat tulisi ohjata Kotkan keskussairaalaan. Esityksen mukaan potilaita voitaisiin ohjata Kouvolasta myös Päijät-Hämeen keskussairaalaan Lahteen.
Etäisyys Kouvolasta lähialueineen lähimpään päivystykseen kasvaisi samalla noin 50-100 kilometriä.
Välimatkat kasvaisivat myös Karjalan prikaatista ja Utista. Esityksen mukaan on kuitenkin oletettavissa, että yöpäivystyksen tarve olisi varuskunnissa vähäinen.
Esityksen mukaan esimerkiksi lääkärihelikoptereilla voitaisiin turvata avun saanti kiireellisissä tilanteissa. Esimerkkinä mainitaan Kouvolaan Uttiin suunnitteilla oleva lääkärihelikopteritukikohta.
– Kopterin toiminta-alue on huomattavan paljon isompi kuin Kouvolan päivystyksen vastuualue. Tuntuu erikoiselta, että sillä voitaisiin helpottaa tavanomaisen päivystyksen potilasruuhkaa, Kimmo Salmio sanoo.
Hallituksen esityksen lausuntokierros päättyy 1. heinäkuuta. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2024.