Trooppisia kuumetautiviruksia kuten dengueta ja Länsi-Niilin kuumetta kantavat hyttyset ovat levittäytymässä yhä laajemmalle Eurooppaan.
Euroopassa todetut tapaukset ovat suurimmaksi osaksi edelleen peräisin Euroopan ulkopuolelle suuntautuvilta Aasian matkoilta, mutta kotoperäisiä tartuntaryppäitä on ilmaantunut viime vuosina yhä useammille alueille Euroopassa.
Levinneisyys Euroopassa kertoo olosuhteiden muuttumisesta suotuisammaksi näille trooppisille hyönteislajeille.
Tiikerihyttysiä, lintuhyttysiä, keltakuumehyttysiä
Trooppiset hyttyslajit ovat levittäytyneet etelästä jo Keski-Eurooppaan.
Tällainen on esimerkiksi tiikerihyttynen (aedes albopictus), joka levittää muun muassa dengue-, chikungunya- ja zika-virusta.
Tiikerihyttysesiintymiä on tähän mennessä vakiintunut jo 13 Euroopan maahan tietyille alueille: Itävaltaan, Bulgariaan, Kroatiaan, Ranskaan, Saksaan, Kreikkaan, Unkariin, Italiaan, Maltalle, Portugaliin, Romaniaan, Sloveniaan ja Espanjaan.
Hyönteisestä on tehty yksittäisiä havaintoja myös Belgiassa, Kyproksella, Tšekissä, Hollannissa ja Slovakiassa.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n mukaan keltakuumetta, dengueta, chikungunyaa ja zikaa levittävä keltakuumehyttynen (aedes aegypti) on puolestaan levittäytynyt jo Kyprokselle.
Länsi-Niilin virusta levittäviä lintuhyttysiä puolestaan esiintyy ECDC:n mukaan jo laajasti Eurooppassa.
Toistaiseksi tartuntojen todennäköisyys myös hyttysryppäiden alueilla on pysynyt pienenä, vaikka kotoperäisten tartuntatapausten kokonaismäärä onkin Euroopassa noussut viime vuosina.
Keltakuumeeseen on tehokas rokote
Hyttysten levittämiin trooppisiin kuumetauteihin on saatavilla vain vähän rokotteita.
Osaltaan tähän on syynä raha. Vasta viime aikoina tutkimusrahoitusta on alkanut myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa suuntautua troppisten kuumetautien tutkimukseen.
Hyttysten levittämistä taudeista keltakuumeeseen on olemassa tehokas rokote. Rokote keksittiin 1930-luvulla ja sen keksijä, eteläafrikkalainen Max Theiler sai työstään Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1951. Keltakuumerokote sisältää elävää, heikennettyä viruskantaa ja yksi rokote antaa jopa elinikäisen suojan keltakuumetta vastaan.
Nyt tutkijaryhmä Turussa tutkii ihmisen B-soluilla, laboratoriossa kasvatetuilla keltakuumeviruksilla ja keltakuumerokotteen viruksilla, mikä keltakuumerokotteessa oikein tehoaa. Sitä kukaan ei vielä tiedä.
– Se on itse asiassa yksi maailman parhaita rokotteita. Me yritämme ymmärtää solumekanismia, jonka takia tämä rokoteviruskanta antaa niin hyvän immuniteetin, kertoo erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopiston Biolääketieteen laitokselta.
Uudet tutkimusmenetelmät voivat antaa uutta tietoa vanhan rokotteen tehosta. Tutkimuksen tavoite onkin auttaa kehittämään jatkossa parempia rokotteita muita hyttysten levittämiä viruksia vastaan.
Turun yliopiston ryhmä on mukana EU:n rahoittamassa tutkimuskonsortiossa, jossa on mukana useita eri maita. Uusien trooppisiin virustauteihin tehoavien rokotteiden kehittämiseen voi mennä kuitenkin mennä vuosia.
– Tutkimushan on hidasta ja rokotteiden markkinoille tuominen ehkä vielä hitaampaa. Sanoisin, että siinä menee ainakin kymmenen vuotta, todennäköisesti 15, Mattila arvioi.
Denguekuumetta vastaan on Suomessa saatavilla rokote. Sen antamista voidaan harkita neljä vuotta täyttäneille matkailijoille, jotka ovat lähdössä vähintään neljäksi viikoksi denguekuumeen esiintymisalueille.
Rokotetta suositellaan erityisesti henkilöille, jotka ovat sairastaneet aiemmin denguen ja siten suuremmassa vaarassa saada vakava tautimuoto. Rokote on saanut myyntiluvan vasta hiljattain, joten tietoa sen antaman suojan tehosta ja kestosta kerätään vielä.
Intialainen kissanminttu avuksi tautien torjunnassa
Tehokkain keino ehkäistä dengueta tai muuta hyttysen välittämää virustartuntaa, on suojautua hyttysen pistoilta esimerkiksi vaatetuksella ja hyttysverkoilla.
Vaikka trooppisten tautien määrä ja laajuus ei Euroopassa ole lainkaan samaa mittaluokkaa kuin Aasiassa, Etelä-Amerikassa tai Afrikassa, on täälläkin kasvavaa kiinnostusta tehokkaita ja luonnonmukaisia hyttyskarkotteita kohtaan.
– Ilmastonmuutoksen myötä tilanne on muuttumassa. Euroopassa meillä on suuri joukko varsin ikäviä hyttysten välittämiä virustauteja, jotka ovat leviämässä. Karkotteet ovat yksi mahdollisuus torjua näitä tauteja, sanoo professori John Eriksson Turun biotieteen tutkimuslaitoksesta.
Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisen biotieteen tutkimuslaitoksen tutkimusryhmä sai vuoden vaihteessa 800 000 euron apurahan luonnonmukaisen hyttyskarkotteen kehittämiseen ja tuotteistamiseen.
Ryhmän tutkijat Preethy Paul ja Senthil Kumar ovat olleet ratkaisevassa asemassa karkotteen bioaktiivisen aineen kehittämisessä. Karkote on kehitetty Intiassa villinä kasvavan Anisomeles malabarica -lääkekasvin öljystä.
– Hyttyset eivät kerta kaikkiaan laskeudu iholle. Samoin punkit välttävät karkotteella suihkutettua aluetta hyvin tarkasti, kuvailee tutkimusryhmän johtaja John Eriksson.
Alunperin lääkekasvista valmistettiin syylävoidetta lehmien utaretulehduksiin. Kun huomattiin, että hyttyset karttoivat voiteella hoidettuja eläimiä, syntyi ajatus hyttyskarkotteesta.
Anisomeles malabarica on kissanminttulaji, jota kasvaa Intiassa, Kiinassa ja monessa muussa maassa villinä luonnossa.
– Rikkaruoho periaatteessa, kuvailee Eriksson.
Luonnonmukainen kasviöljypohjainen hyttyssuihke voi olla valmis kuluttajakäyttöön kahden vuoden päästä, mikäli se läpäisee vaadittavat turvallisuustestit.
Suomessa on noin 40 alkuperäistä hyttyslajia, jotka eivät voi levittää trooppisia kuumetauteja.
– Vaikea sanoa varmuudella, karkottaako se kaikki hyttyset, mutta ainakin suomalaiset ja italialaiset hyttyset karkottuvat tehokkaasti. Sama pätee yleisimpiin punkkilajeihin.