Tarttuvatko isoja rahoja liikuttelevat eläkeyhtiöt tilaisuuteen, jos valtio panee myyntiin omistuksiaan Postista, VR:stä ja Finaviasta?
– Kategorisesti yksikään ei ole sellainen, että ei kiinnostaisi, mutta ei myöskään sellainen, että tältä istumalta törkeästi kiinnostaisi, toteaa eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula.
Hallitus kertoi torstaina valmistautuvansa myymään omistuksiaan muun muassa VR:stä, Finaviasta ja Postista.
Käytännössä kyse on suunnitelmasta laskea tiettyjen valtionyhtiöiden vähimmäisomistusrajoja. Se tarkoittaa osuutta, joka valtion on vähintään omistettava yhtiöstä.
Omistusrajojen lasku ei automaattisesti tarkoita omistusten myyntiä, vaan mahdollisuutta siihen.
Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursulan mukaan tilannetta arvioidaan sitten, jos se eteen tulee. Silloin yhtiöiden tuloslaskelmat, taseanalyysit, tulevaisuudennäkymät ja kasvuodotukset käydään läpi.
– Eivät nämä listalla olevien yritysten toimialat tällä hetkellä mitään tulikuumia ole. Kyse on aikanaan siitä, mikä näiden arvostustaso tulee olemaan, Mursula toteaa.
Myöskään eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ei ota kantaa siihen, kiinnostaisiko siivu valtionyhtiöstä.
Hän ei kuitenkaan usko, että yhtiöiden osalta nähtäisiin isoja liikkeitä lähiaikoina.
– Tämän hetken markkinatilanne Helsingin pörssissä on sellainen, ettei asia varmaankaan ole juuri nyt ajankohtainen.
Postista on kerran jo lähes tullut pörssiyhtiö Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan, mutta poliittista kannatusta ei lopulta löytynyt.
– Maailmalla kyllä on VR:n ja Finavian kaltaisia yhtiöitä yksityisessä omistuksessa. Sopivatko ne missäkin hetkessä pörssiin, on sijoittajien arvioitava erikseen, Murto sanoo.
Etsitäänkö joillekin yhtiöille teollista kumppania?
Ilmarisen Mursulan mukaan yhtiöiden myynnille on muitankin polkuja kuin pienentää valtion omistusta pörssilistautumisella.
– Jos omistus päätetään myydä täysin listaamattomasta yhtiöstä, se on eri prosessi. Silloin privaattiosakkeita eli listaamattoman yhtiön osakkeita tarjotaan joukolle sijoittajia. Sijoittajakunta on tuolloin suppeampi kuin listatussa yrityksessä.
Institutionaalisten sijoittajien kuten eläkeyhtiöiden lisäksi ostomahdollisuutta voidaan tarjota myös teolliselle sijoittajalle, eli esimerkiksi toiselle saman toimialan yritykselle.
– Pörssilistauksen ja privaattitarjouksen lisäksi yksi tutkintalinja omistajaohjauksella voi hyvinkin olla näiden yhtiöiden kohdalla se, että niissä on jotakin teollista omistusyhteistyötä rakennettavissa, Mursula sanoo.
Hänen mukaansa varsinkin tällaisilla ”vähemmän kuumilla toimialoilla” omistajan on hyvä pohtia kaikkia vaihtoehtoja.
– Niin se myyjän näkökulmasta pitäisi mennäkin, eli käännetään kaikki kivet.
Tässä vaiheessa on Mursulan mielestä kuitenkin mahdotonta sanoa, mitä myyntivaihtoehtoja kunkin yrityksen kohdalla on pohdinnassa.