Artikkeli on yli 2 vuotta vanha
MielipideJalkapallo

Pekka Holopaisen kolumni: Viimeinen DDR:ssä syntynyt urheilun megatähti onnistui harvinaisessa tempussa

Viimeinen DDR:ssä syntynyt urheilun megatähti Toni Kroos lopettaa suoraan lajinsa kirkkaimmalta huipulta, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Pekka Holopainen seisoo studiossa.
Pekka Holopainenurheilutoimittaja

Sydney Convention and Exhibition Center, 27. syyskuuta 2000. Kreikkalais-roomalaisen painin 130 kilon sarjan loppuottelu etenee jatkoajalle, ja Aleksandr Karelin ymmärtää tehneensä arviointivirheen. Vuodesta 1987 koko kansainvälisen uransa tappioitta edenneen siperialaisen kirkkain lajiliekki on sammunut kauan sitten, ja amerikkalainen Rulon Gardner haistaa veren.

Jatkoajalla Gardnerin ristivyöote pitää, Karelinin, 33, irtoaa. Yksi urheiluhistorian huikeimmista urista päättyy suorastaan nöyryyttävään tappioon vastustajalle, jonka normi-Karelin olisi laittanut hetkessä niin sanotusti pakettiin.

Aleksandr Karelin painimatossa.
Aleksandr Karelinilla oli 1987–1999 varaa jopa naureskella vastustajilleen ottelun aikanakin, mutta Sydneyn olympiakisoissa 2000 hymy hyytyi. Kuva: Yle kuvanauha

Melkoinen kevätpaukku

Tämä hämmentävä ja ikimuistoinen katsojakokemus Australiasta tuli mieleen, kun eriluonteisen ja -kokoisen urheilumuodon megatähti Toni Kroos pudotti viikko sitten melkoisen kevätpommin: hän lopettaa uransa heti, kun Saksan EM-kotikisat kotijoukkueen osalta päättyvät. Jos kaikki menee germaanien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, ne päättyvät vasta finaalipäivänä 14. heinäkuuta.

Kolmen päivän kuluttua tulee täyteen 10 vuotta päivästä, jota Kroos, viimeinen DDR:ssä syntynyt urheilun megatähti, pitää uransa merkityksellisimpänä. Silloin Real Madrid julkisti hänen siirtonsa, joka osoittautui jopa kyseisen seuran mittakaavassa yhdeksi koko jalkapallohistorian tuottoisimmista yhteistyökuvioista.

Joshua Kimmich, Toni Kroos ja Cristiano Ronaldo keskustelevat jalkapallokentällä.
Cristiano Ronaldo (oik.) nautti Real Madridissa neljä kautta Toni Kroosin syöttötaidoista. Kesän EM-kisoissa nähdään koko trio, sillä Joshua Kimmich on Saksan joukkueen oikea puolustaja.

94 prosenttia

Toistaiseksi Kroosin pestaaminen on tuottanut neljä Espanjan mestaruutta ja neljä Mestarien liigan voittoa sekä 463 ottelussa kliinisen 94 prosentin onnistuneiden syöttöjen keskiarvon. Suureet kertovat olennaisen prosessista, jossa Kroos on 10 Real-kauttaan ollut jopa olennaisin yksittäinen tekijä.

Realin valkopaidassa jäljellä on yksi velvoite eli Mestarien liigan finaali Borussia Dortmundia vastaan. Toisessa klassisessa valkoisessa nutussa työt jatkuvat sen jälkeen pisimmillään vielä puolitoista kuukautta.

Lauantain finaali pelataan Wembleyllä. Sinne Kroosin maajoukkueuran luultiin päättyneen 29. kesäkuuta 2021, kun Englanti pudotti Saksan EM-kisojen neljännesvälierissä. Keskikenttäneron yllätyspaluu tarkoittaa, että Saksalla on 14 vuoden takaisesta, nuoresta MM-joukkueestaan täysin poikkeuksellisesti vielä kolme pelaajaa – Kroos, Manuel Neuer ja Thomas Müller – mukana EM-kisoissa isoissa rooleissa.

Kroosin ja Neuerin tapauksissa pelillisesti, Müllerin kohdalla ehkä enemmän mentaalisesti.

Toni Kroos.
Toni Kroos upotti pallon 69 sekunnin välein kahdesti Braslian verkkoon MM-välierässä Belo Horizontessa 2014. Sellainen temppu hämmensi jo miestä itseäänkin. MM-kulta Brasiliasta on toistaiseksi Kroosin ainoa mestaruus Die Mannschaftissa. Kuva: EPA/BALLESTEROS

Ei tässä toki maailmanennätyslukuja hätyytellä, sillä Lothar Matthäus pelasi MM-kisoissa 16 vuoden välein ja Teemu Selänteen ensimmäisistä viimeisiin arvokisoihin hujahti 23 vuotta.

Kävipä Realin ja Saksan alkavana kesänä miten tahansa, uransa vaikeimman syötön Kroos on jo antanut: hän lopettaa aivan maailman suurimman urheilumuodon absoluuttiselta huipulta, terveenä ja vuoden vanhempana kuin nöyryytetty Karelin Sydneyssä 2000.

Toisenlaisia esimerkkejä

Toisenlaiset esimerkit ovat paljon tutumpia. Toivottomassa vammakierteessä rimpuillut Peter Forsberg, raakkina useasti kehään ylipuhuttu Muhammad Ali, aloituspainoihinsa viimeisissä olympiakisoissaan jäänyt Naim Suleimanoglu, ynnämuita-sijoja hyppäävä Simon Ammann ja niin edelleen.

Huippu-urheilijuus ei ole vain ammatti, vaan ennen kaikkea identiteetti, josta luopuminen epäilyttää ja pelottaa. Useimmat comeback-projektit eivät nekään suju aivan samalla lailla kuin Michael Jordanilta, joka palasi 1995 baseball-tauoltaan johtamaan Chicago Bullsin vielä kolmeen NBA:n mestaruuteen.

Suomalaisista Kroosin temppu on onnistunut täysimääräisesti 24-vuotiailta Marjo Matikaiselta ja Samppa Lajuselta sekä puolisuomalaisista Nico Rosbergilta. Mark Spitz, 22, jätti uima-altaat 1972 voitettuaan seitsemän olympiakultaa Münchenissä.

Siitä kaupungista, Bayernin kakkosjoukkueesta, käynnistyi 35 vuotta myöhemmin Itämeren rannalla kasvaneen Toni Kroosin vertaansa vailla oleva ammattilaisura.