Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mahdollisuudet saada oleskelulupa työnteon, yrittäjyyden tai opiskelun perusteella uhkaa poistua kokonaan, pelkää muun muassa asunnottomuuden poistamiseksi työtä tekevä Sininauhasäätiö.
– Jos lakia muutetaan, se vaikuttaa negatiivisesti täällä oleviin ihmisiin. Se ei ole hyvä asia, sanoo Himdad Rashid.
Irakista lähtöisin oleva kurditaustainen Rashid on ollut Suomessa yhteensä yli kahdeksan vuotta. Hän kertoo olevansa täällä onnellinen ja iloinen. Rashid kokee voivansa elää vapaasti Suomessa, mitä ei voinut tehdä aiemmassa kotimaassaan.
Hallitus esittää ulkomaalaislainsäädäntöön sääntelyä, jolla estettäisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita saamasta oleskelulupaa työnteon, yrittäjyyden tai opiskelun perusteella. Niin kutsuttu kaistanvaihdon kielto on hallitusohjelman poliittinen linjaus.
Käytännössä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ei voisi hakea oleskelulupaa näillä perusteilla lainkaan, vaan henkilön olisi poistuttava Suomesta ja jätettävä hakemus kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan. Oleskelulupaa on haettava ennen maahantuloa, eikä turvapaikkaa hakemalla voi ohittaa työ- tai koulutusperusteisen maahanmuuton väyliä.
Muutos koskee niitä, jotka ovat jääneet kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen maahan ja oleskelleet ilman oleskelulupaa. Muutos ei koske niitä, jotka ovat jo saaneet oleskeluluvan.
Esitys on jo eduskunnassa
Säädösesityksen lausuntokierros päättyi helmikuussa. Siihen annettiin yli 50 lausuntoa.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle huhtikuussa. Tällä hetkellä esitys odottaa käsittelyä eduskunnan hallintovaliokunnassa.
Sisäministeriön mukaan lainmuutos käsiteltäneen vielä ennen eduskunnan kesälomaa.
Himdad Rashid on ollut töissä ja maksanut veronsa. Työn ohessa hän opiskelee kondiittoriksi. Hänellä on työperusteinen oleskelulupa, joten hänen oma tilanteensa on kunnossa. Sen sijaan hän kantaa huolta muista.
– Uuden elämän aloittaminen vanhassa kotimaassa olisi monelle vaikeaa.
Rashid arvioi, että lakimuutos voi kannustaa ihmisiä jäämään laittomasti maahan ja tekemään pimeästi töitä.
Säätiö: Ihmisille tulisi antaa mahdollisuus
Kolmen vuoden ajan Sininauhasäätiössä tutkijana työskennellyt Nasibeh Hedayati sanoo, että on vaikea arvioida, kuinka monet saavat oleskeluluvan työn tai opiskelun perusteella, vaikka turvapaikkaa ei ole myönnetty. Hän kuitenkin kertoo, että hänellä on ollut monia tällaisia asiakkaita.
– Heille lakimuutos olisi suuri tappio.
Jos henkilö on tehnyt töitä turvapaikanhakijan työnteko-oikeudella, työntekoa ei voi jatkaa turvapaikkamenettelyn päätyttyä.
Jos työtä on tehty ilman työnteko-oikeutta tai ilman työnteon perusteella myönnettyä oleskelulupaa, sitä ei voi jatkossakaan saada kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Suomesta haettuna, vaan on poistuttava maasta ja haettava lupaa ulkomailta.
– Suomessa on samaan aikaan työvoimapula. Kaikki ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ehdotettu muutos ei ole oikea tapa reagoida nykyiseen tilanteeseen.
Säätiön mukaan Suomeen tulleille ja tuleville tulisi antaa mahdollisuus.
– Meidän tulisi kohdella ihmisiä ihmisinä ja antaa heille mahdollisuus. Emme tiedä, mitä heidän kotimaassaan on tapahtunut.
Hedayatin mukaan Suomen pitäisi oppia positiivisista ja negatiivisista asioista naapurimaissa, joissa on pidempi kokemus maahanmuutosta.
Esimerkiksi Ruotsin ulkomaalaislaissa on erillinen säännös mahdollisuudesta niin sanottuun kaistanvaihtoon, mutta säännös on suunniteltu kumottavaksi.
– Tällaiset päätökset jättävät ihmisiä paperittomiksi, Hedayati sanoo.
Jos ihmisellä ei ole työtä eikä oleskelulupaa, hänellä ei ole pian asemaa elää koko yhteiskunnassa.
– Jos henkilöllä ei ole sosiaaliturvatunnusta, hän ei voi vuokrata kotia, hänelle ei voi maksaa palkkaa eikä häntä voi verottaa.
Vastaavassa asemassa olevien ulkomaalaisten kokonaismäärää Suomessa on vaikea arvioida, mutta Sininauhasäätiö auttoi viime vuonna noin kahtasataa paperitonta asiakasta ja neuvonut asunnon etsinnässä useita työn perusteella oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijataustaisia.
Myös nykyisen lain mukaan henkilön on poistuttava maasta, jos hän ei saa kansainvälistä suojelua tai oleskelulupaa. Mikäli hän jää maahan, hänestä tulee paperiton.
– Suomi on hieno maa monella tavoin, mutta voisimme olla vielä parempia maahanmuuttajien kohtelussa, lainsäädännössä ja työoikeudessa.
Hakuprosessi alkaisi alusta
Naser Gheyasi muutti Suomeen vuonna 2015. Hän on lähtöisin Afganistanista.
Espoossa asuvalla Gheyasilla on paljon ystäviä Suomessa. Gheyasi on saanut työhön perustuvan oleskeluluvan ja ollut siivoojana useita vuosia.
Tällä hetkellä hän on osa-aikatöissä ja opiskelee suomen kieltä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa.
– Olen ollut Suomessa yhdeksän vuotta, joten haluan pysyä täällä.
Sininauhasäätiön Nasibeh Hedayati on auttanut haastateltavien kommenttien kääntämisessä.
Juttua muokattu 31.5.2024 klo 17:36, ja muun muassa korjattu haastateltavan Himdad Rashidin lähtömaa Irakiksi. Jutussa luki alun perin, että Rashid olisi lähtöisin Iranista.
Juttua korjattu 5.6.2024 kello 11:08: Tarkennettu, että Hedayatin mukaan hylätyn turvapaikkapäätöksen jälkeen oleskeluluvan opiskelun tai työn perusteella saaneiden määrää on vaikea arvioida. Aiemmin jutussa luki, että se olisi hänen mukaansa hyvin yleistä. Tarkennettu myös kohtaa, jossa Hedayati sanoo, että Suomen pitäisi ottaa oppia naapurimaista. Aiemmin jutussa luki hänen viitanneen tässä yhteydessä Ruotsin työttömyysasteeseen, mitä hän ei tehnyt. Poistettu haastateltavan oleskeluluvan hakuprosessia koskeva kommentti, koska siitä saattoi syntyä väärä mielikuva, että prosessin voi aloittaa uudelleen ulkomailla.