Mestarien liigassa päävalmentajana kuusi finaalia, joista viisi voittoa. Ensimmäisen ja viimeisimmän pokaalin välissä yli 20 vuotta. Tilastossa seuraavana ovat kolmen mestaruuden Bob Paisley, Zinedine Zidane ja Pep Guardiola.
Historian ainoa, joka on voittanut päävalmentajana kansallisen mestaruuden jokaisessa Euroopan viidestä isoimmasta sarjasta (Italia, Englanti, Espanja, Saksa ja Ranska).
Yhteensä noin 30 pokaalia.
Pokaali mukaan ja sitten hersyvät sikarikuvat pelaajien kanssa. Niin toimii Carlo Ancelotti.
Silti italialaisesta Ancelottista, 64, puhutaan, että hän on aliarvostettu. Näin totesi muun muassa lauantai-iltana Mestarien liigan finaalin aikana MTV:n selostaja Tuomas Virkkunen.
Narratiivi on naurettava.
Enkä nyt kritisoi Virkkusta, vaan tällainen narratiivi Ancelottin ympärillä todella pyörii. Naurettavaa on, että se on jatkunut vuosikausia, vaikka todellisuudessa Ancelotti on yksi suurimmista.
Kun tunnettu jalkapallosivusto FourFourTwo listasi viime syksynä 100 kaikkien aikojen valmentajaa, Ancelotti löytyi sijalta 17.
Taakse niukasti jäivät esimerkiksi Louis van Gaal ja Ottmar Hitzfeld, edellä olivat Vicente del Bosque ja Jose Mourinho. Viidentenä oli Pep Guardiola, kärjessä Sir Alex Ferguson.
Kyse on toki vain yhdestä listauksesta, mutta kuvaava esimerkki.
Yle Urheilun asiantuntija Markus Halsti allekirjoittaa, että Ancelotti ei ole isossa kuvassa saanut arvostusta, joka hänelle kuuluisi.
Miksi Ancelottia ei pidetä ”yhtenä suurimmista”?
Syy siihen, miksi Ancelotti on aliarvostettu, on selvä. Hän ei ole muuttanut jalkapalloa samaan tapaan kuin tekivät vaikkapa Johan Cruyff tai Rinus Michels. Ei ole edes Pep Guardiolan tiki-takaa tai Jürgen Kloppin gegenpressiä.
Ancelottilla ei ole mitään omaa pelifilosofiaa, mutta se ei häntä kiinnosta.
– Hän ei ole sosiaalisen median valmentaja, hän on oikea valmentaja. Mene hänen toimistoonsa ja katso, kuinka monta mitalia siellä on, Jose Mourinho hehkutti Ancelottia Mestarien liigan finaalilähetyksessä.
– He eivät myy filosofiaa, he laittavat pokaaleja toimistoonsa, Mourinho sanoi Real Madridista.
On kyseenalaista, kuuluuko Mourinho valmentajalistauksissa Ancelottin edelle, mutta tv-asiantuntijana hän osui naulan kantaan.
– Seura on kuin perhe. Meillä on upea ympäristö. Tunnelma pukuhuoneessa on todella hyvä. Ei ole suuria egoja, he ovat todella nöyriä. Ei ole vaikeaa hallita tätä joukkuetta, Ancelotti itse kiitteli.
Se on valkoinen valhe, etteikö Real Madridissa olisi isoja egoja. Madridissa riitely ja politikointi on murtanut monia. Ancelottikin sai seurasta jo kerran aiemmin potkut.
Mutta tällaisetkin ihmiset Ancelotti saa pelaamaan yhteen maaliin. Italialainen on ihmisjohtaja vailla vertaansa.
Ancelotti on malliesimerkki siitä, että valmentajan tärkein tehtävä on auttaa yksilöitä olemaan parhaita versioita itsestään. Hän tarjoaa vapautta, vastuuta ja luottamusta ilman, että hänen tarvitsee julkisesti korostaa rooliaan.
”Kuin iso karhu, niin herkkä ihminen”, Cristiano Ronaldo kehui Ancelottia. ”Kuin olisi löytänyt isänsä uudelleen”, on sanonut Andrea Pirlo.
Mestarien liigan välierän jälkeen Realin nuori supertähti Jude Bellingham nauroi tv-studiossa, kuinka oli nähnyt Ancelottin haukottelevan ennen peliä ja kysynyt, väsyttääkö tätä.
– Hän sanoi, että ”joo, sinun täytyy mennä pelaamaan ja innostaa minua”. Sellaista itseluottamusta ja rauhallisuutta hän tuo.
Bellinghamin mielestä Ancelottin suurin vahvuus on, miten hän pystyy antamaan niin monelle pelaajalle vapauksia.
”Tuuria vai neroutta?”, BBC pohti, kun Ancelotti edellisen kerran voitti Mestarien liigan, keväällä 2022.
Ancelottista on myös kirjoiteltu, että hänen ylivertaiset joukkueensa voittavat hänestä huolimatta. ”Ei ole pelisuunnitelmaa, mutta yksilöt pelastavat.”
Suurin filosofia
Ensimmäisellä Real-jaksollaan 2013–15 Ancelotti voitti ”vain” neljä pokaalia. Kun jälkimmäinen kausi ei tuonut suurta menestystä, Ancelotti sai kenkää. Real-johto halusi vähemmän pehmeän ja taktisesti tiukemman luotsin.
Ja mitä teki Realin puheenjohtaja Florentino Perez, kun se tarvitsi vuonna 2021 korvaajan Zidanelle? Hankki Ancelottin takaisin.
Real Madridilla oli nuoria tähtilupauksia ja konkareita, mutta suuriin hankintoihin ei ollut varaa, kun oli esimerkiksi stadionprojektia. Tarvittiin valmentaja, joka onnistuu olemassa olevilla resursseilla.
BBC kertoi mainion esimerkin Ancelottin parhaasta osaamisesta. Mestarien liigassa kaudella 2020–21 sattui kiusallinen välikohtaus, kun kamera tallensi hyökkääjä Karim Benzeman raivoamisen.
Tiivistäen, Benzeman mielestä nuori laitahyökkääjä Vinicius junior oli aivan surkea. Benzema sanoi puolustaja Ferland Mendylle, ettei tämän pitäisi syöttää Viniciukselle.
Sitten saapui Ancelotti. Vuosi mainitun välikohtauksen jälkeen Vinicius ja Benzema olivat takoneet kahdestaan 36 maalia, usein toisen syöttämänä. Samalla ajalla koko Barcelonan joukkue oli tehnyt 35 maalia.
Eikä pelifilosofian puute tarkoita, etteikö Ancelotti ymmärtäisi taktiikasta. Pelaajat ovat hehkuttaneet laajalti esimerkiksi sitä, kuinka huikea kyky Ancelottilla on lukea vastustajaa ja reagoida pelin aikana muutoksilla.
– Hän voi vaihdella systeemiään yhdellä sormennapsautuksella, ranskalaispakki Lucas Digne hehkutti.
Ancelotti on yksi historian suurimmista jalkapallovalmentajista siksi, että hänen suurin filosofiansa on seuraava: kaikki filosofiat käyvät, jos ne sopivat käytettävissä oleville pelaajille. Ei hänen tarvitse muuttaa koko jalkapallomaailmaa.
Tosin voittaminenkin on hieno filosofia urheilussa.
Silloin, kun Ancelotti oli valmentanut Real Madridia 230 ottelun verran, hän oli tuonut pokaalin keskimäärin 23 ottelun välein.