Perussuomalaisten Anne Rintamäki on ainoa Ylen kyselyyn vastanneista Vaasan vaalipiirin kansanedustajista, jonka mielestä valtiolla pitäisi olla nykyistä suurempi valta ohjata hyvinvointialueiden rahankäyttöä.
Rintamäen mukaan valtion vahvempaa otetta tarvitaan etenkin silloin, kun hyvinvointialueen päättäjillä ei ole riittävää talousosaamista.
Rintamäen mielestä hyvinvointialueiden heikon taloustilanteen korjaaminen edellyttää nyt todellista taloustietämystä.
– Siinä pitää olla niin sanottu päällysmies, joka katsoo kaikkien perään, ettei mahdottoman isoja ylilyöntejä pääse sattumaan, kansanedustaja toteaa.
Vaalipiirin kuudestatoista kansanedustajasta Ylen kyselyyn vastasi kaksitoista. Heistä suurin osa ei lisäisi valtion ohjausta hyvinvointialueiden rahankäytössä. Kaksi ei osannut sanoa, olisiko se tarpeen.
Rintamäki: ”Riittämättömyyden tunnetta”
Rintamäki erosi viime lokakuun alussa Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustosta.
Hänen mielestään Pohjanmaalla RKP:n asema on niin vahva, että hyvinvointialueen toiminta pyörii sen komennossa.
Rintamäki kertoo eron johtuneen kuitenkin kansanedustajuudesta. Hänet valittiin kansanedustajaksi Vaasan vaalipiiristä vime eduskuntavaaleissa.
– Totesin, etten ala kolmella eri tasolla hoitamaan asioita. Hyvä, kun pystyy yhdellä – ja kotiakin pitää koettaa pyörittää, hän sanoo.
Varmaan tavallisesta valtuutetusta tuntuu, että menee vähän yli hilseen.
Anne Rintamäki, kansanedustaja (ps.)
Rintamäki kertoo törmänneensä aluevaltuutettuna välillä riittämättömyyden tunteeseen, kun aina ei ole ymmärtänyt päätöstä tehdessä monimutkaisia asioita.
– Varmaan tavallisesta valtuutetusta tuntuu, että menee vähän yli hilseen, hän sanoo.
Rintamäen mielestä aluevaltuutetun kuuluu osata tietyt vaiheet sairaalan ja palveluyksiköiden toiminnasta, mutta vielä enemmän pitäisi olla talousosaamista ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.
Monen mielestä valtiolla jo riittävästi valtaa
Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajia Juha Mäenpää (ps.) ja Janne Jukkola (kok.) eivät osanneet sanoa, pitäisikö valtiolla olla nykyistä suurempi valta ohjata hyvinvointialueiden rahankäyttöä.
Jukkolan mielestä valtiolla pitäisi kuitenkin olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen, jos aluevaltuustot eivät kykene saamaan asioita kuntoon.
Monet perustelivat ei-vastaustaan sillä, että valtiolla on jo nyt paljon valtaa.
Antti Kurvisen (kesk.) mukaan valtion kontrolli hyvinvointialueisiin on jo lähtökohtaisesti raju, koska valtio myöntää rahoituksen alueille.
– Orpon hallitus on vain vahvistamassa tätä kontrollia jo överiksi, hän kritisoi ja penää ohjausvastuun jakamista valtiovarainministeriön lisäksi myös sosiaali- ja terveysministeriölle.
Perustuslaki turvaa ihmisten oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin, eikä tätä saa pyyhkiä pois taloudellisten tavoitteiden tieltä.
Kim Berg, kansanedustaja (sd.)
Matias Mäkysen (sd.) mielestä varsinkaan valtiovarainministeriössä ei ole kovin hyvää osaamista tai tietoa alueiden tilanteesta. Kim Berg (sd.) puolestaan vetoaa perustuslakiin.
– Perustuslaki turvaa ihmisten oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin, eikä tätä saa pyyhkiä pois taloudellisten tavoitteiden tieltä, Berg sanoo.
Mikko Savola (kesk.) antaisi alueille jopa enemmän vapauksia järjestää alueelliset sotepalvelut. Hänen mukaansa nykyinen yhtälö ei toimi, koska rahaa on liian vähän suhteessa palvelutarpeeseen.