Tiistaina Hämeenlinnassa mieltään osoittanut PATRIArkaatti palasiksi -joukko oli peittänyt kasvonsa huiveilla ja maskeilla. Mielenosoittajilla on hyvä syy naamioitua, toteaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Georg Boldt.
Hän ymmärtää, miksi aktivistit tuntevat olonsa uhatuiksi.
– Rauhanliike on nyt todella marginalisoitu ja Israel–Palestiina-kysymys on tulenarka. Luulen, että tämän yhdistelmän vuoksi osallistujilla saattaa olla hyvinkin suuret syyt suojata henkilöllisyytensä.
Puolustusalan konsernin Patrian tehtaalle kokoontuneet naamioituneet aktivistit kertoivat vastustavansa Suomen asevientipolitiikkaa, aseteollisuuden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja yhteiskunnan militarisoitumista.
Naamioituneena esiintyminen ei ole Suomessa mielenosoituksissa Boldtin mukaan kovin yleistä, mutta esimerkiksi itsenäisyyspäivän kansallismielisten marssissa näkyy hyvin usein peitettyjä kasvoja.
Hämeenlinnassa kasvojen peittona oli muun muassa kirkkaanvärisiä huiveja ja aurinkolaseja.
– Kuvasto oli itsenäisyyspäivän mustiin kommandopipoihin verrattuna kevyttä, sanoo Boldt.
Häirikköpuheluita, uhkauksia, jopa seuraamista
Jos mielenilmaukseen osallistuva tunnistetaan esimerkiksi videolta, on Georg Boldtin mielestä todellinen vaara, että tämän henkilötiedot ja erilaisia valheellisiakin väitteitä levitetään internetiin.
Nettiin saatetaan laittaa ihmisen koko nimi, osoite ja puhelinnumero. Lisäksi ehkä julkaistaan tietoja sukulaisista, puolisosta, mahdollisista lapsista ja työnantajasta.
Tämä saattaa johtaa häiriöpuheluihin tai uhkaaviin sähköposteihin. Ihmistä saatetaan seurailla tai jopa häiriköidä tämän asunnon ympärillä.
– Henkilötietojen julkaiseminen netissä ja muunlainen maalittaminen on todellinen riski tietynlaisessa poliittisessa toiminnassa Suomessa juuri nyt, toteaa Boldt.
Uhkaava viesti jälkeenpäin
Georg Boldt kertoo olleensa yhteydessä erääseen Hämeenlinnassa mieltään osoittaneeseen jälkeenpäin. Tämä kertoi nimettömästä viestistä, joka oli lähetetty Patrian tehtaan aktiota varten perustetulle Instagram-tilille.
Korkean riskin aktivismiksi kutsutaan poliittista toimintaa, jolla saattaa olla osallistujalle oikeudellisia, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia.
Hämeenlinnan mielenosoitus on Georg Boldtin mukaan hyvä esimerkki siitä.
– Se saattaa vaikuttaa työnantajan suhtautumiseen tai vaikkapa opintopaikkaan. Lisäksi joillakin osallistujilla voi olla sukulaisia, jotka ovat hyvin eri mieltä asiasta.
Hämeenlinnassa junaraiteen blokanneista osallistujista kahdeksan kuljetettiin poliisiasemalle ja heille kirjoitettiin sakkolaput.
– Siellä oli sitten myös taloudellisia seurauksia. Jos joku ei suostunut sakkoihin, tulee myöhemmin oikeudellisia seuraamuksia. Siinä mielessä se oli korkean riskin aktivismia, sanoo Georg Boldt.
Suomessa sakkojen saaminen on yleisin seuraamus. Ulkomailla seuraamukset saattavat olla huomattavasti vakavampia, etenkin jos harjoittaa aktivismia ei-demokraattisessa yhteiskunnassa.
Yhtenäinen pukukoodi
Hämeenlinnan joukko oli tutkijatohtori Georg Boldtin mukaan selkeästi valinnut mielenosoitukseen naamioitumisen lisäksi pukukoodin.
– Yhtenäisyyttä näkyy pukeutumisessa. Varsinaisista naamareista tai mistään naamioista on vaikea puhua, kun kyseessä on auringolta suojaavat hatut, aurinkolasit, hengityssuojat ja keffiyeh-huivit.
Boldt ei usko, että pukeutuminen varsinaisesti liittyi viestintään perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa. Mutta hän toteaa, että koko joukon pukeutuminen yhtenäisellä tavalla luo visuaalisesti vahvan ilmeen.
Naamioitumisen siis ajatellaan näyttävän hyvältä valokuvissa, ja se erottuu somen massakuvastosta. Tämäntyyppiset liikkeet viestivät pääasiassa sosiaalisessa mediassa.
– Ne viestivät paljon valokuvilla, esimerkiksi Instagramissa, sanoo Boldt.
Aktivistit eivät aina ilmoita etukäteen
Tutkijatohtori Georg Boldt toteaa, että ei ole tavatonta jättää ilmoitus mielenosoituksesta antamatta etukäteen. Näin toimi myös PATRIArkaatti palasiksi -joukko Hämeenlinnassa.
Useimmiten syynä on, että mielenosoitusilmoitukseen on annettava henkilötiedot ja tiedot järjestäjästä.
Mielenosoituksen ilmoittaja on poliisin näkökulmasta vastuuhenkilö. Hänen tietonsa tulevat julkisiksi käräjäoikeusilmoituksessa, jos asia viedään oikeussaliin.
– Jos pyritään siihen, ettei mielenosoituksen osallistujia tunnistettaisi, on johdonmukaista, ettei siitä tehty ennakkoilmoitusta poliisille, sanoo Boldt.
Myös näin halutaan suojata henkilötietoja ja yksityisyyttä.
Naamiointikielto on aika tuore
Laiton naamioituminen on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2004. Se tuli rikoslakiin Kuokkavierasjuhlien jälkeen. Kuokkavierasjuhlat oli Helsingissä itsenäisyyspäivänä vuosina 1996–2003 sekä 2006 järjestetty protestitapahtuma.
Järjestyslaki ei Suomessa varsinaisesti kiellä naamioitumista julkisella paikalla. Naamioituminen on laitonta, jos tarkoituksena on käyttää väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.
1990-luvun puoleen väliin asti ympäristöliikkeissä esiinnyttiin omilla kasvoilla ja ajateltiin, että teoista on kannettava oikeudellinen vastuu.
Sitten liikkeen sisällä syntyi kahtiajako.
– Osa ihmisistä ajatteli, että olisi tehokkaampaa tehdä solumaisia iskuja täysin anonyymisti eri paikkoihin, sanoo Georg Boldt.
Tämän kaltaista naamioitunutta ”ei feissiä, ei keissiä” -tyylistä toimintaa ei silloin jatkunut kovin pitkään.
Naamioitunut suora toiminta näyttää jossain määrin palanneen. Tällä kertaa rauhanomaisessa ja kohtuullisen lainkuuliaisessa kontekstissa.
Korjaus 9.6.2024 klo 23:46: Viimeisen kuvan kuvatekstiä korjattiin. Kuvassa Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen osallistunut henkilö. Aiemmin tekstissä sanottiin mielenosoittajan olleen samaan aikaan järjestetyn kansallismielisten 612 -marssiin osallistunut.