Yleisurheilun EM-kisat 7.6.–12.6. Ylen kanavilla. Katso lähetystiedot tästä linkistä.
ROOMA
Tilastopaja-nimisestä yleisurheilun datapankista tuttu Mirko Jalava kuuluu maailman johtaviin rata- ja kenttäurheilun tilastoasiantuntijoihin.
Rooman EM-kisoista tilastodataa Yle Urheilulle ja Euroopan yleisurheiluliitolle tuottava Jalava lähetti kontakteilleen maanantaina aamulla viestin, jossa varoitti luottamasta kisojen virallista tulospalvelua hoitavan Atos-yhtiön toimittamaan tietoon.
Jalavan mukaan tiedot sekä sisälsivät virheitä että eivät päivittyneet.
Tilanne on ennenkuulumaton yleisurheilun arvokisoissa ja lajissa, joka hyvin pitkälle perustuu numerodataan ja siitä tehtäviin johtopäätöksiin.
Varsinkin tv- ja radioselostajat ovat olleet helisemässä, kun informaatioon ei normaaliin tapaan ole voinut 100-prosenttisesti luottaa tai se on ollut vajavaista.
Digipomo myöntää katastrofin
Mirko Jalava arvioi Rooman kisojen onnistumista Yle Urheilulle tästä aspektista näin:
– On tämä alapäästä paras suoritus ikinä.
Yle Urheilu tavoitti maanantaina EM-kisabrändin omistajan eli Euroopan yleisurheiluliiton digitaalisten datapalveluiden tuottajan Nicolas Launois'n. Atos on European Athleticsin pitkäaikainen digitaalisen tulospalvelun tuottaja.
– On turha kierrellä, että Atos on tuottanut meille suuren pettymyksen. Sopimuksen jatkosta ja ehdoista tulee käydä kisojen jälkeen kattava keskustelu. Nyt yritämme tehdä parhaamme, että asia toimisi loppukisat paremmin. Olemme hyvin pahoillamme tämän epäonnistumisen mahdollisesta vaikutuksesta kisojen tv-tuotteeseen, Launois sanoi.
Launois myönsi, että tilannetta ja varsinkaan sen juurisyytä eli vastuukumppanin pahasti aliresurssoimaa työtä on vain kuusipäiväisten kisojen aikana hyvin vaikea korjata.
Kynä ja paperi
– Yleisurheilu perustuu numerodataan, joten tämä kielii välinpitämättömyydestä yleisöä ja urheilijoita kohtaan. Esimerkiksi rimalajeissa – jos dataan ei voi aukottomasti luottaa – on aika hankala kirjata jopa mestaruuden ratkaisevia pudotuksia käsin, kun menossa on neljä lajia samaan aikaan, sanoo Yle Urheilun pääselostaja Kimmo Porttila.
Porttila korosti, ettei missään nimessä valita työolojaan ja että selostajan on kaikissa tilanteissa oltava kartalla kentän tapahtumista.
”Aivan vasemmalla kädellä”
Tulospalvelun epäonnistuminen on Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen jäsenen Antti Pihlakosken mukaan enemmän seuraus kuin syy. Kisojen raskain epäonnistuminen oli nähtävissä jo pitkään, mutta paikallinen järjestelytoimikunta ja Italian yleisurheiluliitto lensivät ykkösluokassa kallionseinämään.
– Aivan ensimmäiseksi he hoitivat kisojen markkinoinnin aivan vasemmalla kädellä eli yksinkertaisesti jättivät kertomatta Italian kansalle tällaisista kisoista. Tästä varoitettiin ja huomautettiin heitä todella monesti, mutta manana-meininki jatkui. Lipunmyynnin surkea epäonnistuminen oli siitä tietenkin looginen seuraus.
Pihlakoski kertoo taustaksi, että Italian, erittäin perinteisen yleisurheilumaan, lajiliitto järjestää arvokisat kovien sisäisten konfliktien keskellä.
Menossa valtapeli
– Valtapelin osapuolet ovat nykyinen puheenjohtaja, entinen puheenjohtaja ja todennäköinen tuleva puheenjohtaja. Valtataistelun hinta on se, että mitalitilaston voittava maa järjestää kisat, jotka eivät miltään osin täytä Euroopan yleisurheiluliiton standardeja. München 2022 oli ihan eri planeetalta.
Atos ei ole ainoa taho, joka on aliresurssoinut.
– Harjoituskentältä on puuttunut esimerkiksi aitoja. Ja kun tarjolla on ollut miehille yksi ja naisille yksi ajoittain wc-paperiton käymälä, niin jokainen arvaa seuraukset, kun urheilijat tunnetusti harjoituskentällä jännittävät tulevaa suoritustaan, sanoo Suomen joukkuetta johtava liiton GM Jani Tanskanen.
Myös vedensaanti on ollut ajoittain harjoituskentällä ongelmallista, mutta alussa paniikkiakin aiheuttaneet kuljetukset ovat alkaneet sujua jouhevammin. Hotelliin ja sen henkilökuntaan GM kertoi joukkueen olevan tyytyväinen.
Pitkät protestijonot
Tanskanen kertoi pitkistä jonoista stadionin uumenissa sijaitsevaan huoneeseen, jonne jätetään kilpailutilanteisiin liittyvät vastalauseet tuomarineuvoston käsiteltäviksi.
– Olen esimerkiksi naisten estejuoksusta nähnyt kahdet viralliset tulokset. Toisten (lopulta voimaan jääneiden) mukaan palkintojenjaossa soi Ranskan, toisten taas Saksan kansallishymni. Hyvin mielenkiintoinen tilanne.
Peukalo kisatapahtumien valtimolla oleva Pihlakoski kertoo tietävänsä asian hyvin. Vastalauseiden poikkeuksellisen suuri määrä kertoo siitä, että lajeissa on tehty toimitsijaratkaisuja, jotka urheilijat ja näiden joukkueenjohto kokevat sääntöjen vastaisiksi.
– Kyllä siitä valitettavasti voi vetää sellaisen johtopäätöksen, ettei Italiassa ilmeisesti ole riittävän suurta määrää koulutettuja, kokeneita ja päteviä tuomareita näin vaativaan tapahtumaan.
Käsittämätön keltainen
Urheiluliiton kilpailupäällikkö Mika Muukka on myös korkean tason sääntöasiantuntija. Hän suorastaan pöyristyi Stadio Olimpicon lehtereillä seuratessaan miesten 100 metrin juoksun lähetystoimintaa.
Lopulta hopeaa saanut Italian Chituru Ali tuotti lähtötelineisiin sellaisen paineen ennen laukausta, että se, sääntöjen mukaan, oli ilman muuta kilpailusta sulkemisen aiheuttava vilppilähtö.
Puolalainen lähettäjä näkikin tilanteen näin, mutta espanjalainen lähtötuomari käänsi päätöksen keltaiseksi kortiksi eli varoitukseksi.
– Täysin järjetön päätös. Niin ilmiselvä vilppilähtö kuin olla voi, Muukka sanoo.
Suomen johtava lähettäjä Vesa Artman jakaa näkemyksen.
– Tilanne sanktioitiin ihan väärän sääntökohdan mukaan eli se arvioitiin lähetystilanteen häirinnäksi, josta voi antaa keltaisen. Mutta kyllä se oli vilppilähtö, josta ei voi kuin hylätä.
Artmanin mukaan itse tekninen lähetystoiminta on pääosin toiminut Roomassa asiallisesti.
– Mutta joistakin lähtöjä koskevista päätöksistä on kieltämättä tullut vaikutelma, että ei haluta aiheuttaa kellekään pahaa mieltä. Ei sellainen voi olla lähtökohta. Se jos mikä on epäoikeudenmukaista itse urheilua ja seitsemää muuta urheilijaa kohtaan.
Pika-aituri Santeri Kuusiniemen nostamista kolaroinnin takia loppukilpailuun Artman piti myös kovin erikoisena päätöksenä.
– Eihän hän ollut sinne millään tavalla matkalla törmäyshetkellä.
Machiavellimäinen näytelmä
Kotijuoksija Chituru Alin kohtelu silkkihansikkain maksoi todennäköisesti Ruotsin Henrik Larssonille pronssimitalin.
Larssonin 200 metrille osallistunut joukkuekaveri Erik Erlandsson taas pääsi Roomassa osaksi suorastaan machiavellimäistä näytelmää. Välierissä Erlandsson ja Tšekin Tomas Nemejc juoksivat tuhannesosalleen saman loppuajan ja sijoittuivat jaetulle 8. sijalle, finaalipaikalle. Mitään eroa ei kaksikon välille ollut löydettävissä.
Ruotsalainen oli ensitiedon mukaan ulkona loppukilpailusta, mutta hänen onnekseen päätös muuttui vielä kolmesti ja lottorumpu pyöräytti lopulta 20-vuotiaalle talentille finaalipaikan lajijohtajan päätöksellä eli pöytäkirjamerkinnällä qR.
– Tilanne on tietysti harvinainen, mutta kun kerran 9 rataa on käytössä, ei siinä minun sääntötuntemukseni mukaan mitään pohtimista pitäisi olla, Vesa Artman sanoo.
Vaikka Rooman EM-kisoista lopulta tuli juuri sellainen B-luokan tapahtuma kuin Antti Pihlakoski osasi ennustaa jo kauan sitten, kokenut yleisurheilumies osaa löytää pilvestä hopeareunuksen.
– Suomessa standardit ovat lajissamme hyvin korkealla, ja kun niistä vielä pidetään kiinni sekä kilpailutoteutuksessa että mediapaketoinnissa, osaamme vaatiakin huippulaatua. Nyt sitä ei valitettavasti todellakaan ole saatu.