Superpäivä. Pettymys. Iso pettymys. Jättipettymys.
Kaksi, kolme, jopa neljä mitalisaumaa. Useampi kuin yksi mitali on realismia.
Jo ennen Rooman EM-kisojen alkua oli selvää, että maanantain kisaohjelma tarjoaa kotimaiselle yleisurheiluväelle eniten mielenkiintoa.
Lopputuloksena puheet ja tapahtumat eivät kohdanneet alkuunkaan.
Mitä maanantai-iltana tapahtui? Tai ennen kaikkea: mitä tapahtui sitä ennen?
Vauhtia radalla ja mediassa
36 mitalia 30 vuodessa.
Siinä on suomalaisten yleisurheilijoiden mitalisaldo, kun huomioidaan vuodesta 1994 käydyt olympialaiset, MM- ja EM-kisat. 36 mitalista kahdeksan eli 22,2 prosenttia on tullut urheilijan omalla ennätyksellä.
Tilastojen valossa ennätyksellä tullut mitali on siis ennemmin poikkeus kuin sääntö.
Kyse ei ole vain suomalaisiin liitettävästä faktasta. Ruotsalaiset yleisurheilijat ovat saavuttaneet 2000-luvulla 59 arvokisamitalia, joista 14 on tullut henkilökohtaisella ennätyksellä. Siis 23,7 prosenttia.
Joskus poikkeuksia kuitenkin nähdään. Kaksi vuotta sitten Münchenissä todistettiin suomalaisia onnenhetkiä, kun seiväshyppääjä Wilma Murto, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä ja keihäänheittäjä Lassi Etelätalo juhlivat ennätyksillä tulleita mitaleja.
Münchenin neljästä suomalaismitalistista vain estejuoksija Topi Raitasen EM-kultaa tuonutta aikaa ei koristanut ennätystä kuvaava kirjainyhdistelmä PB.
Raitasen kultajuoksun takeena toimi hiljainen vauhdinjako. Se mahdollisti sen, että kiriherkkä Raitanen pystyi yllättämään selvästi kovemmilla tilastoajoilla liikkeellä olleet kilpakumppanit.
Tänä vuonna Rooman Stadio Olimpicolla meno oli toista. Heti maanantaina juostun EM-estefinaalin alussa tuli selväksi, ettei Münchenissä Raitaselle hävinnyt, vauhtikestävyydeltään suomalaista huomattavasti kovempi Osama Zoghlami aikonut toistaa kahden vuoden takaista virhettään. Italialainen löi tallan pohjaan, repi joukon hajalle ja söi Raitasen eväät heti kättelyssä.
Vaikka Zoghlamin veto ei kestänyt maaliin, muut juoksijat eivät katkenneet. Kulta irtosi ajalla 8.14,01 ja hopea 8.14,36. Pronssiinkin vaadittiin 8.14,41.
Raitasen ennätys on neljä vuotta sitten juostu 8.16,74. Sitten kesäkuun 2022 Raitanen ei ole päässyt alle 8.20:n. Raitanen on kertonut sairastelleensa keväällä, mikä on hankaloittanut valmistautumista tähän kisakauteen. Ennen EM-matkaa kauden ainoa tulos kirjattiin luvuin 8.21,00. Sillä Raitanen lähti finaaliin tilastoajoissa 13. nopeimpana.
Edellä mainituista muuttujista huolimatta Raitasesta leivottiin kotimaisessa mediassa realistinen mitalijuoksija, yksi ”superpäiväksi” tituleeratun maanantain kolmesta suomalaisesta valttikortista.
Maalissa Raitanen oli 15:s ajalla 8.32,37. Raitasen vuosien takainen ennätys olisi riittänyt finaalissa 5. sijaan.
Mestarien heikot pohjat
Ennen Raitasen suoritusta Wilma Murto oli jo ehtinyt otsikoihin. Raitasen tavoin EM-kultaa puolustanut Murto jäi kahdeksanneksi pudotettuaan riman kolmesti korkeudesta 458.
Helmikuun lopulla tullut akillesvamma esti täysipainoisen valmistautumisen kilpailukauteen. Murto nousi EM-koneeseen vyöllään yksi kilpailu, Lahden GP, jossa hän ei hypännyt täydellä vauhdilla mutta ylitti 460.
Kun Murto selvitti EM-karsinnan ylitettyään ensimmäisellään 440 ja 450, asetelma realistisesta mitalistista oli valmis. Finaali päättyi kahdeksanteen sijaan tuloksella 443.
Mitalisijojen tulokset olisivat olleet Murrolle perustasoa hallikauden alun kunnossaan, mutta kuten todettua, sittemmin asiat ovat menneet suomalaistähden kannalta kaikkea muuta kuin suunnitellusti.
Kosonen itse varmuus
Maanantain kenties pettynein suomalaisurheilija oli Silja Kosonen.
21-vuotias lajin huippulupaus tunnetaan nuorten ME-tuloksen haltijana ja yhtenä lajin varmimmista tuloksentekijöistä. Rooman illassa pronssia oli tulla reippaan 72 metrin rutiinisuorituksella, mutta ranskalaisyllättäjän piikkiheitto suisti Kososen pronssipaikalta neljänneksi.
Kovan perustasonsa ansiosta Kosonen heitti kuitenkin jo neljättä kertaa peräkkäin pistesijoille aikuisten arvokisoissa (2022 MM-7:s, 2022 EM-5:s, 2023 MM-5:s, 2024 EM-4:s). Roomassa hopeaa juhlinut, lajin absoluuttiselle huipulle takaisin pyrkivä ME-nainen Anita Wlodarczyk, 38, ei ollut Kososen ikäisenä puhkaissut vielä edes 70 metrin rajaa saati päässyt maistamaan, millaista on heittää aikuisten arvokisoissa.
Maanantaina Kososen putoaminen mitaleilta vaati jo yllätyksen.
Pitkämäestä mallia
Kuten artikkelin alusta löytyvä tilasto vuosilta 1994–2023 osoittaa, valtaosa suomalaisista ei tarvinnut mitalin voittamiseen ennätystään tai edes kauden parasta tulostaan.
Avain realismiin pohjautuvaan menestykseen löytyy kivikovasta perustasosta. Tästä malliesimerkki on Tero Pitkämäki, joka ei heittänyt urallaan arvokisafinaalissa kertaakaan kauden parastaan. Hän saavutti silti aikuisurallaan peräti seitsemän mitalia.
Mestari ehti myös tipahtaa mitalien ulkopuolelle yhdeksän kertaa.
Tämä kannattaa muistaa, kun tarkastellaan esimerkiksi kolmissa peräkkäisissä arvokisoissa mitaleilla olleen mutta akillesvaivojen rasittaman Murron tuloksia.
Rooman EM-kisoissa Suomea edustaa ennätyssuuri joukkue. Valtaosalle joukkueen urheilijoista finaalipaikka vaatii ennätyksen. Kun enemmistön tie tyssää automaattisesti karsintaan, odotukset – olivat ne kuinka hataralla pohjalla tahansa – kasautuvat luonnollisesti ohuen kärjen varaan.
Suomalaisen yleisurheilijan tasonmittarina käytetään usein yksittäistä huipputulosta, kun odotuksia olisi syytä rakentaa tulosvarmuuden kautta ja painottaen eritoten terveystekijöitä sekä juuri ennen arvokisoja tehtyjä tuloksia.
Sekä Murrolla että Raitasella oli Roomaan saavuttaessa vain yksi tällä kaudella tehty tulos, mutta silti moni kelpuutti odotustensa takeiksi vanhat meriitit kohtuuttoman suurella painoarvolla.
Vielä viime vuosituhannella kotimaisen urheilun huipulla hyödynnettiin todennäköisyyksiin pohjautuvaa ajattelua, jossa noin yksi kolmesta potentiaalisesta mitaliodottamasta realisoituu kauden päätapahtumassa jonkinväriseksi arvometalliksi.
Kun mediassa pauhattiin maanantaista usean suomalaismitalin päivänä, tunne ajoi realismin yli.
Suomalainen huippu-urheilukeskustelu nojaa vahvasti optimismiin, mikä ei ole pelkästään huono asia. Sellaiseksi se kuitenkin kääntyy, jos realismista puhutaan nyt nähdyllä tavalla.