Suomalainen sähkönjalostusyhtiö eTehdas selvittää mahdollisuuksia rakentaa valtakunnallisesti merkittävä uusiutuvan sähkön jatkokäyttölaitos Simon kuntaan Karsikon teollisuusalueelle. Lapissa on kaavailuissa vetytuotantoa myös Torniossa, Kemissä ja Ranualla.
Simon kunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan selvitykseen kuuluvat puhtaan vedyn tuotanto ja jatkojalostus, teollisen kokoluokan akkuvarastoratkaisut sekä sivutuotteena syntyvän lämmön hyödyntäminen.
Tavoitteena on, että ensimmäinen vaihe olisi valmiina vuonna 2030. Jo sen toteutukseen tarvitaan satojen miljoonien eurojen rahoitus.
– Vety-elektrolyysin eli vedyn tuottamisen ensimmäinen vaihe, 300 megawattia, vaatii 300–400 miljoonaa euroa. Tämä on aivan alustava arvio, ja se tarkentuu selvityksen edetessä, kertoo eTehtaan toimitusjohtaja Jussi-Pekka Kuivala.
Yhtiön ajatuksena on ensivaiheessa tuottaa kaksi prosenttia Suomen miljoonan tonnin vetytuotantotavoitteesta.
Jalostusaste korkealle
Yhtiö painottaa, että Simon hankkeella pyritään korkeaan jalostusasteeseen.
– Me rakennamme sähköstä uutta arvoketjua, jalostamme sitä korkeimman arvon tuotteiksi, esimerkiksi vedyksi ja siitä vielä eteenpäin. Samalla pienennämme hiilidioksidipäästöjä ja mahdollistamme vihreää siirtymää, toimitusjohtaja Jussi-Pekka Kuivala kuvailee.
Kuivalan mukaan jalostamalla voidaan tuottaa muun muassa e-polttoainetta meri- tai lentoliikenteeseen sekä teollisia tuotteita vaikkapa kemian teollisuuteen.
Tuulisähkö kilpailuetuna
Viime vuonna perustettu eTehdas kuuluu samaan energiakonserniin tuuli- ja aurinkovoimahankkeita kehittävän Myrsky Energian kanssa. Myrskyllä on Simon Leilisuolla tuulivoimahanke, jossa tällä hetkellä arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia sekä laaditaan osayleiskaavaa.
Myrskyn tuulivoimahanke Simossa onkin yksi merkittävä syy siihen, että myös sähkön jatkojalostajayhtiö on alueesta kiinnostunut.
– Ilman muuta meille on kilpailuetu, että konsernissa on omaa sähköntuotantoa. Se ei kuitenkaan jatkossa estä meitä hankkimasta sähköä muualtakin.
Simolla on Kuivalan mukaan runsaasti muitakin etuja. Esimerkiksi Gasgridin suunnittelemaan kansalliseen vetyverkkoon olisi hyvä yhteys, samoin Fingridin kantaverkkoon. Ajoksen satama on lähellä ja Kemin Metsä Fibren tehtaalta olisi saatavilla hiilivetyjen jatkojalostukseen tarvittavaa biogeenistä hiilidioksidia.
– Nyt selvitetään, mikä on kustannustehokkainta, mille tuotteille löytyy mahdollisesti globaalia kysyntää. Päätökset tehdään sitten tämän perusteella.
Sähkönjalostushankkeen työllisyysvaikutuksia yhtiö ei vielä arvioi. Rakentaminen tuo tietysti töitä, ja esimerkiksi vedyn tuotantolaitoksen valvonnassa ja kunnossapidossa aukeaa työpaikkoja jonkin verran. Toimitusjohtaja Kuivala uskoo, että suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät aikanaan kerrannaisvaikutuksina.
– Meri-Lappiin on muodostumassa vihreän siirtymän ekosysteemi, jossa on eri toimitusketjuja, ja sieltä syntyy työpaikkoja, Kuivala sanoo.
Tuulivoima tuo Simolle euroja
Kunnanjohtaja Vivi Marttilan mukaan nyt selvitettävä uusi hanke vahvistaa entisestään Simon asemaa uusiutuvan energian kuntana. Simossa tuotetaan tuulivoimaa kuudenneksi eniten Suomen kunnista. Lisäksi tänä vuonna aletaan saada sähköä myös suuresta aurinkovoimalasta.
– Ensimmäinen vetyhanke on meille hyvin merkityksellinen. Vihreän siirtymän edistäminen on kirjattu kuntastrategiaamme, joten olemme innoissamme mahdollisuudesta viedä hanketta yhdessä eteenpäin, kunnanjohtaja Vivi Marttila sanoo.
Uusiutuvan energian merkitys on Simon taloudelle suuri.
– Ilman tuulivoimaloiden kiinteistöverotuottoa meillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia rakentaa uutta koulua, olisimme alijäämäkunta, Marttila sanoo.